THE FINAL CRAFTS

Tulipahan tehtyä.

Jo hetken aikaa työpöydän nurkalla notkuneet, täälläkin mainitsemani ja to do-listalla keikkuneet tuunaukset, vuoden viimeiset käsityöt, on nyt valmiina käyttöön.

Noan vanha, äitiyspakkauksesta saatu makuupussi, sai ylleen uuden kuosin. Löysin tuota ihanaa, paksuhkoa neuloskangasta joskus taannoin eräältä porvoolaiselta kirppikseltä, jonka jälkeen se toimi hetken Noan päivä- ja torkkupeittona.

Kangasta oli metritolkulla, ja kun tuo harlekiinikuosi nyt sattuu silmää miellyttämään, väkersin siitä samalla myös vaunusuojan. Sopivia muovirenkuloita ei tosin meinannut löytyä, kunnes törmäsin länsinaapurimme suurimman vaateketjun alessa vaunuleluihin, joista moiset sain napattua uuteen käyttötarkoitukseen. 

Semmoset niistä tuli. Mitäs tykkäätte? Saatiin ainakin vähän lisää sirkusmeininkiä arkeen!

/ / /

Now they are made, the last crafts in this year. Noa's old sleeping bag got a new costume; I covered it with a second hand cloth. I used the same fabric also when I made the pram curtain. A little bit a circus.

HO HO HO!

WOOLEN PANTS

Vihreät villahousut.

Törmäsin niihin eräällä kirppisreissulla, ja koska joku oli valmis luopumaan näistä tumman mintun vihreistä käsinkudotuista villapöksyistä eurolla, en voinut jättää ostamatta. Pluikkaan satiininauhan päivitin tähän hetkeen rouheammalla puuvillaisella harlekiininauhalla. Sama kuviointi toistuu myös muissa vauva-aiheisissa käsitöissä joita allekirjoittanut on lähiaikoina harrastanut. Niistä lisää kunhan valoa on enemmän.

/ / /

I found these dark mint green wool pants at a flea market by one euro only. I changed the slippery satin ribbon to rougher cotton one with harlequin pattern.

WAITING

Odottelu.

Se kuuluu tähän vuodenaikaan aika olennaisesti. Odotellaan talven alkamista, lunta ja pakkasia, ainakin vähän molempia, että tuntuisi jouluisemmalle ja luonto valostuisi. Niin, ja sitten odotellaan sitä joulua itseään; valmistellaan lahjoja ja tarjoamisia joulupäytään, koristellaan kotia ja suunnitellaan sukujuhlia ja kyläpaikkojen tämän vuotista järjestystä.

Meidän taloudessa odotellaan edellisten lisäksi muutakin.

Täällä jo vihjailinkin jotain, ja osa lukijoista ehkä tietääkin, mutta kerrotakoon se nyt vielä kaikille.. Meille tulee vauva, tammikuussa eli historia toistaa itseään.. Ollaan kaikki onnesta mykkyrällä ja odotellaan pienellä jännityksellä mitä tuleman pitää ja miten arki 2-lapsisessa perheessä sitten sujuu.

Senpä takia täällä nyt höösätään ja laitetaan kotia kuntoon hirmuisella vauhdilla. Se pesänrakennusvietti, you know.. WC-kylppärissä myllätään, Noalle rakennetaan omaa huonetta, samoin vieraille, eteinen kaipaa toimivuusjärjestelyjä ja keittiökin on vielä ihan pikkasen vaiheessa. Kuulostaa melkoiselle urakalle, eikö totta, mutta kyllä se tästä. Eipähän käy näin mammalomalla aika pitkäksi.

/ / /

We are waiting, more than just a Christmas. We will have a baby in January. Wonderfull and exciting.

1.

Joulukuun eka.

Sitä odotettiin meillä kuin joulua konsanaan, kahdestakin syystä. Mamman syy odotukseen kerrottakoon hieman myöhemmin, mutta pienen ihmisen syy lienee melko ilmeinen; joulukalenteri (-t).

Tänä vuonna kun Noouskalla on jo ikää sen verran että maltetaan mieli eikä kieltäminen kaada koko maailmaa, uskaltauduin tekemään hänelle itse tavarakalenterin keittiön liitutauluseinälle kaapissa lojuneista paperipusseista, Eurokankaan kangasnauhasta ja varastossa pölyttyneistä puisista pyykkipojista. Pussien sisälle olen keräillyt erinäisiä herkkuja ja pikkuylläreitä.

Ja vaikka itse sanonkin,  kalenterista tuli kiva. Saisinpa minäkin joskus tuollaisen ;)

/ / /

This year I made Christmas calendar to my son from paper bags, fabric ribbon and old clothespin.

Nice, is it?

THE KITCHEN STATUS, vol.3

Kaakelit tekevät keittiön ilmeen. Me ollaan sitä mieltä.

Viikonloppuna tää mamma voiteli senkin sata ja kaks laattaa ja asetteli ne seinään ihan omin kätösin, ekaa kertaa elämässä. A avusti tekemällä miehisimmät hommat, kiitos siitä!

Laatan kokoahan arvottiin täällä. Kiitos vaan kaikille mielipiteensä jättäneelle! Enemmistö voitti :)

Lopulta vaakakupissa painoi kyllä eniten luotto omaan makuun ja mieltymykseen, ja kun pysyttiin suunnitelmassa niin hyvä tuli. Ollaan lopputulemaan kyllä erittäin tyytyväisiä. Miltäs teistä näyttää?

Saumauksethan sieltä vielä puuttuu, jos joku tarkkasilmäinen huomasi, samoin vetimet, edelleen. Ne itseasiassa onnistuin kuin onnistuinkin löytämään vanhoina, ja me A:n  kanssa kerätään nyt vaan rohkeutta alkaa porailemaan reikiä etulevyihin. Mut hiljaa hyvä tulee, eikös?

Ps. Näköjään ulkoa kajastava aamuinen pakkasaurinko värjää kännykkäkameralla napsittuja kuvia pinkkiin suuntaan, sorry about that.. Mut toisaalta, pinkkihän on ihan kiva väri.

/ / /

Our kitchen status today. Tiles are now in the wall, my own hands I put them there, for the first time in my life, and we`re really happy with the result. What it looks like?

SHARING RENOVATION

Hei kuulkaas!
Meillä on kaivettu sahat ja sirkkelit varaston kätköistä (ehtikö ne edes sinne asti?) ja ne laulaa taas. Näin loppuvuoden spurttina otettiin isännän kanssa pikku projektiksi jakaa entinen makkari, talomme suurin huone, kahtia. Toisesta tulee vieras-/työhuone ja toisesta Noouskan ensimmäinen ikioma huone. Ihanaa!
Ootan niin että saataisiin raavittua tarmo ja aika projektin loppuunviemiseksi, nyt kun on vasta katto putsattu vanhoista sisustuslevyistä ja paneloitu kuten muutkin huoneet. Edessä olisi katon ja seinien maalausta, tapetointia ja tietty sekin väliseinä pitäisi kyhätä jossain välissä. Mutta voi sitä ihanuutta kun päästään pojan huoneen sisustusvaiheeseen! Ideoita on ainakin sata.
Kut katellaanpa mitä niistä tulee..

/ / /

Here we go again.. Saw and circular saw has again been dug up from the store and the new renovation started. This time we`ll share biggest room of our house in half - one room will be a guestroom / office, and the second one Noouskas the very first own room.  Oh loveliness! Can not wait to get to the decorate..

AND THE WINNER IS..

Kalenteriarpajaiset on nyt pidetty.

Arpominen tapahtui perinteikkäästi käsin pikkuonnettaren avustuksella, ja voittajaksi valikoitui anonyymi-Nina. Laittelehan sähköpostilla yhteystietosi ja kumman kalenterin haluat, niin nakkaan sen postiin asap!  :)

Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea vielä Ninalle!

/ / /

The lottery winner is anonymous-Nina. Congrats!

GRAY ANATOMY

Pieni kurkistus makkarin nykytilaan.

Kuten huomata saattaa, niin harmaasta on tullut kuin varkain se "punainen lanka" valkoisen rinnalle. Elloksen vinoraitaiset lakanat olivat edulliset ja tyyliimme sopivan simppelit, niistä onkin tullut uudet lempparit. HAYn harmaat säilytysboxit löytyivät Tanskan reissulla Bahnesta oikein mukavalla alennuksella, samoin neulepeitto ihanan Magasinin kesäalesta. Myös punottu kori, sekin harmaa, on edukas löytö Ikean löytöpisteestä.
Vaatekaappien väritys on varmaan suurin syy tähän harmauden kertymiseen, koska niiden alkuperäistä väriä ei haluttu lähteä muuttamaan; sama maalisävy kun toistuu myös kaikissa talomme väliovissa ja ovenpieluslistoissa. Yöpöydän virkaa toimittavat vanhat metalliset arkistolokerikot ovat muinainen löytö kirppikseltä, ja minkä väristä arkistointi on? Niin. Harmaata, kuten valokin tähän aikaan vuodesta.

/ / /

Our bedroom today. Gray is the color as you can see.

LOTTERY: WIN NEXT YEAR!

On koittanut taas se aika vuodesta että seuraavaa jo suunnitellaan. 

Synttärit, nimpparit, lääkärit ja vapaapäivät.. you name it. Meillä menot ja meiningit kirjataan ylös koko perheen yhteiseen seinäkalenteriin keittiöön, paikkaan jossa takuuvarmasti vietetään joka päivä aikaa, josta lähdetään ja jonne palataan, kodin sydämeen siis.

Miten teillä pysytään menossa mukana?

Vastaa tähän postaukseen, niin voit voittaa ruotsalaisen Studio E.O:n mahtavan seinäkalenterin 2014.

Vihkon sivua muistuttava kalenteri on laadukkaasti painettu paksulle paperille ja sitä on saatavilla kahta kokoa; 50x70cm ja varsin hulppea 70x100cm. Arvonnan voittanut saakin valita itselleen sopivan koon. Osallistumaan ehtii sunnuntaihin 17.11. asti.

Pst! Ja jos onni ei lykästä tällä kertaa, voit tilata omasi täältä.

/ / /

It's that time of the year, once again, that the following is already planned.

Our family have a common wall calendar on kitchen wall where we write down all the main events.

How do you stay up to date?

Answer the question, then you can win this awesome  Swedish Studio E.Os wall calendar with a whole year on one page. It´s offset and screen printed on 50x70cm or huge 70x100cm paper, and the winner can choose the size. Lottery will take to Sunday 17.11.

Pst! And if you`re not lucky at this time, you can order yours here.

HOMEMADE MUESLI

Kun kaikki muutkin, niin pitihän sitä minunkin.

Herkkumyslin väsäily oli hetkellinen päähänpisto, muistin syövereistä kaivettu ja have to try-listallakin jo hetken keikkunut kotitehtävä. Viikonloppuna sen tein, siitä mitä kaapeista löytyi. Ja tältä se näyttää.

H e r k k u m y s l i

4-viljan hiutaleita

ripaus halpis mysliä

n. 2 rkl rusinoita

mantelilastuja

kurpitsansiemeniä

auringonkukansiemeniä

unikonsimeniä

fariinisokeria ja/tai sokeria

hunajaa

rypsiöljyä

*

Ainekset sekaisin ja 175-asteiseen uuniin paahtumaan n. 15 minuutiksi. Varo ettei kärähdä!

/ / /

I made delicious muesli, as so many others have done. It was nice and easy homework. And this is how it looks.

H o m e m a d e   m u e s l i

4-grain flakes
a touch of cheap granola 

about 2 tablespoons raisins
flaked almonds

pumpkin Seeds
sunflower seeds
poppy seeds
brown sugar and / or sugar
honey
rapeseed oil

*

Stir until all ingredients are well combined. Toast in 175-degree oven about 15 minutes.

COOPERATION

Postimies oli eilen tuonut kivan paketin.

Pitkä käärö saapui länsinaapurista ja piti sisällään mukavia paperihommia, samalla myös ensimmäisen blogiyhteistyöni, josta olen tietty innoissani ja kerron lisää vähän myöhemmin ;)

/ / /

The postman was yesterday brought a nice package.
Long packet arrived  from Western neighbor and contained some nice "paperwork", at the same time also my first blog cooperation, of which I`m very excited and will tell more about that a little later ;)

THE KITCHEN STATUS, vol.2

Pieni päivitys keittiöstä.

Vielä on keskeneräisiä kohtia, mutta SE TOIMII!

Kuinka mukavaa onkaan saada vesilasinsa täyteen keittiön hanasta?

Tosi mukavaa! Ei tartte enää ravata vessassa täyttääkseen vesipullon, huuhtoakseen astiat tai pestäkseen kädet. Tulee juotua enemmän ja tasotkin ovat siistimmät kun rätin saa pestyä vieressä eikä tarvitse juosta toiseen päähän taloa. 

Tai kuinka paljon ergonomisempaa onkaan tiskata isossa ja oikeankorkuisessa altaassa?

Se on mahtavaa! Selkä kiittää. Surku vain sitä astiamäärää joka meni rikki posliinilavuaarissa tiskaamisen lomassa. Ikinä ennen ei olla niin paljon astioita rikottu kuin viimeisen reilun puolen vuoden aikana.

Ja kuinka luksusta onkaan omistaa taas tiskikone?

Superia! Se onkin hyrrännyt kolossaan asennuksen jälkeen lähes päivittäin. Sen käyttöönoton myötä ollaan kaivettu pikkuhiljaa esille koko astia-arsenaali, kun viimeiset puolivuotta vedettiin minimimäärällä kippoja ja lautasia, jotka tuntuivatkin olevan aina likaisena. Suurta tiskivuorta kun ei vaan tehnyt mieli tehdä, sattuneesta syystä.

Vielä olisi edessä laatoitusurakka, vetimien metsästys ja hyllyjen asennus, sekä valaisinten pohdinta ja kytkentä. Siinä samalla voisi sähkömieskin kytkeä yhdistelmälieden ja uuninkin toimintaan. Sitten olisi valmista. Voisi melkein juhlia..

Hana: Mora Cera 

Allas: Franke Maris

/ / /

Our kitchen is almost ready. Yippee! Kitchen however works and only some little things are waiting to be finished. Is so great to own a dishwasher again! And the big kitchen-sink. Super!

THE LAST SUNNY DAYS

Viimeisiä viedään, aurinkoisissa päivissä meinaan. Niin ne meteorologit ennustelee, mut meitä se ei haittaa vaikka näytetäänkin pitkää kieltä. Syksy on kyllä ollut tosi kiva aurinkoineen ja lämpöineen sekä pienine talven merkkeineen, mutta kyllä se oikea talvikin saa meidän puolesta jo kohta tulla. Tai no, viimeistään joulukuussa. Sadunomaista olisi jos ekana joulukalenterin avausaamuna voisi ihmetellä myös valkoista maata.

Meille satoi ensilumen perjantain ja lauantain välisenä yönä. Tiesin jo ennen sängystä nousua että lunta siellä on, tuli niin erilainen valo ulkoa. Vaikkei koko maa ollutkaan valkoisena, ihanasti lumi kuitenkin pesi harmaantuneita maisemia ja valostutti maisemien lisäksi myös mieltä. Hetkellisesti, sillä jo samanpäivän aika se suli pois.

Oon niitä ihmisiä jotka tykkää vaihtelusta siinä määrin että myös vuodenaikojen vaihtelut piristävät enkä siis tunne mitään suurta ahdistusta syksystä tai talvesta. Tokihan kesä on ihanaa aikaa lämpöineen, valoineen ja pitkine päivineen, huoletontakin kun voi tulla ja mennä ilman pukeutumisen mietintää tai kellon ja valoisuuden kyttäilyä, mutta ihanaa on myös kun saa kaivaa lempipipon ja muhkean huivin kesäsäilöstä ja piilottaa itsensä vällyihin, polttaa kynttilöitä ja nauttia höyryävistä juomista sekä nauttia luonnon muuttumisesta ympärillä. Älköömme siis masentuko vaan nauttikaamme. Pian se kesä taas saa.

/ / /

We are living in the last sunny days, as meteorologists are saying, but to us it doesn`t matter. Autumn has been a wonderfully warm and sunny, but winter can come.

DAILY GRAY

Syyskuussa olin ennätyslaiska kirjoittamaan täällä, huomaan - vain kaksi pahaista postausta. Pahoitteluni siitä, armaat lukijani. Ilokseni kuitenkin huomasin että 100 000 kävijän raja on paukkunut lähiaikoina mukavasti yli. Tuntuu kivalle. Joten kiitos teille täällä vierailleille, vakituisille ja satunnaisille kävijöille.

Paperiperheen arjessa on tällähetkellä asioita jotka vievät aikaa, voimia ja keskittymistä. Noa-pojan tarharyhmän vaihdos ei ole sujunut ihan toiveiden mukaan; joka aamuista kiukuttelua ja eroahdistusta on ilmennyt elokuusta saakka, korvatulehduskierre alkoi uudestaan, keittiöremontti junnaa paikallaan ja rakennuslupa-asioitakin yritetään pyörittää töiden ja kotihommien lomassa. Elämän ruuhkavuodet -sanonta alkaa pikkuhiljaa hahmottua.

Mutta ei tämä syksy pelkkää synkkyyttä ole ollut, ehei. Töissä tätä mammaa on ilahduttaneet uudet ja entiset ihanat työkaverit ja kotona ollaan saatu makkari joitakin viikkoja sitten vihdoinkin muuttovalmiiksi ja nukutaan nyt siellä viimeistelyjä harkiten. Taulut puuttuvat seiniltä, verhot ikkunasta ja vaatekaapeista vetimet, mutta pienestä keskeneräisyydestä huolimatta sielu lepää tuolla - vihdoinkin meidän kotona on jotain VALMISTA.

Pari ensimmäistä yötä uudessa makkarissa meni meillä kaikilla sängyssä pyöriessä; ulkoa kantautuvat äänet kuulosti erilaisilta kuin entisessä makkarissa, huoli pienen pärjäämisestä yksin viereisessä huoneessa kalvoi mieltä Noan jäädessä asuttamaan entistä makkariamme ja suuntavaisto yöllisillä vessareissuilla oli hukassa, mutta nyt jo viikkojen jälkeen kaikkeen on totuttu ja unet maittavat.

Tämä ihanan aurinkoinen ja piristävän kirpakka syksykin antaa hieman enemmän kuin loskainen ja sateinen vaihtoehto, jolta ollaan ainakin vielä vältytty. Näin saisi jatkuakin aina lumen tuloon asti, jos minulta kysytään. Menenkin tästä viettämään vapaapäivää ulos, aurinkoon. 

Leppoisaa viikonloppua!

/ / /

I`ve been extremely lazy to write here. Sorry about that. Our daily gray weekday now is so heavy, that I haven´t had time nor the strength to do anything extra. But if there is something bad that is not all bad - our bedroom is now ready, finally! So thumbs up for that.   

Have a nice and sunny weekend!

THE TABLE

Pöytä. 

Ajelimme viime lauantai-iltana Helsingin suunnalla kihlajaisjuhliin laittautuneina, nukkuva lapsi kyydissä, kun silmiini osui alueen roskalavapäivitys naamakirjasta. Lähistöllä, noin viiden minuutin ajomatkan päässä, olisi lava, minkä vieressä seisoi kuvan mukaan kaunis, jatkettava pöytä. Sinne! ajattelin, mutta samassa huomasin että päivitys oli tehty jo 8 tuntia sitten. Äh, ei kannattaisi ajella; aikaa oli kulunut liikaa ja niin moni oli pöytää ihastellut - ei se siellä enää olisi.

Pysähdyimme liikennevaloihin, joten sain hetken lisää aikaa tehdä päätös, mennäkkö vaiko eikö. Roskalavat ovat minulle sellainen heikkous, että harvoin niitä pystyn sivuuttamaan, varsinkaan jos kuljen läheltä. Niinpä valojen vaihtuessa päätös oli helppo, kurvasimme lavan suuntaan.

Perille päästyä pöytää ei näkynyt, pursuileva lava kuitenkin. Viereen oli nostettu suuren suuria pahvilaatikoita, ja voi sitä riemua kun niiden alta löytyikin tuo pöytäkaunokainen! Ja kuinka hyvässä kunnossa se olikaan. Alkutietojen perusteella olin odottanut jotain erikeeperillä kasaan liimailtavaa versiota, mutta tämä seisookin erittäin tukevasti ja ryhdissä. Autenttinen jatkopalakin oli tallessa siellä missä pitääkin, pöytälevyjen alla, jotka liukuvat puukiskoillaan kuin rasvattuna. Aijai, kyllä kelpaa.

Pöytä mahtui juuri ja juuri kyytiin, mutta kotiinsa heitettävät kanssajuhlijat valitettavasti eivät. Sori. Pöytä vain oli niin täydellinen löytö ettei sitä voinut jättää ottamatta! Olin moista etsiskellyt nettihuutokaupoista jo jonkin tovin, mutta tarpeeksi pientä ja oikeanmallista ja -hintaista ei vain ollut osunut kohdille. Ja niin oli ilmeisesti tarkoitettu, koska napakymppi napsahti täysin puskista. 

Pöydän pinta on kauniisti krakeloitunut, ja tumma värikin on alkanut viehättää silmiä sen verran, että aijottu hiominen vaaleammaksi on siirretty, ainakin toistaiseksi.

/ / /

The perfect dining table was found suddenly last friday night next to the trash pallet. Isn´t it beautiful?

I love it and think it`s just perfect for us.

DIY APPLESAUCE

Syksy on saapunut. Se on varma.

Siitä kertoo eittämättä puiden rusehtuneet lehdet, joita tipahtelee päivittäin enenevissä määrin pihalle, jäiset varpaat viilentyneissä huoneissa ja verhojen takaa aamuisin löytyvät huurteiset ikkunat.

Saapuvasta syksystä kertoo myös valmiit omenat. Nekin ehtivät paikoin jo tipahdella nurmikolle ennen kuin kerkesimme noukkia ne puusta parisen viikkoa sitten. 

Omenoita tuli tänä vuonna harmittavan vähän, toisin kuin viime vuonna; keräsimme ne Noan kanssa, maasta ja puusta, parissakymmenessä minuutissa, muutama hassu kourallinen vain. Höh. Mutta tietysti parempi tuokin kuin ei mitään.

Heti keräämisen ja pesun jälkeen tein ompuista sosetta. Se on niin helppoa ja nopeaa, ja maukasta sosetta voi käyttää leipomiseen, puuron ja jugurtin kera ja vaikka jäätelön lisukkeeksi. Tein soseen näin:

• Pesin omenat.
• Viipaloin ne karkeasti pienemmiksi paloiksi (n. 4-6 osaan koosta riippuen).
• Poistin isoimmat kannat ja siemenkodat sekä mahdolliset huonot kohdat.
• Lorautin kattilan pohjalle n. 0,5dl vettä.
• Lisäsin omenaviipaleet sekaan veden melkein kiehuessa.
• Sekoittelin silloin tällöin.
• Lisäsin himpun sokeria (myös kaneli toimii) omenoiden pehmetessä.
• Ja kun omenat ovat pehmeitä/alkavat soseutua, heitin ne käsin veivattavaan soseuttimeen.
• Sitten vaan sose purkkeihin jäähtymään ja odottamaan pakastamista.
• Ja homma uusiks niin kauan kuin tavaraa riittää..

Nuo sosepurkilliset tulevat olemaan tänä syksynä ja talvena todellisia aarteita; niitä on niin kovin vähän. Viime syksyn sadosta saatiin sosetta ja mehua lähes koko talveksi, näillä pärjätään säännöstellen ehkä lumen tuloon saakka, jos sinnekään.

Joten jos vaan jollain tätä lukevalla on "omppuongelma", me autetaan mielellään ;) Eli omppuja otetaan vastaan!

/ / /

I did applesauce by myself, again, because it`s so easy to do. And so tasty!

THE KITCHEN STATUS

Keittiön tila näyttää tältä.

Kaikki on lähes valmista, mutta ei sitten kuitenkaan. Tavarat huikentelevat missä sattuu, johtoja roikkuu ja repsottaa, listat puuttuu ja muutamia maalattavia pintoja on vielä siellä täällä. Vetimetkin odottavat noutoaan ja kiinnittämistään, samoin hana. Kaakelit ovat vielä mietinnässä, samoin valaisimet. Avohyllytkin voi asentaa vasta kaakeloinnin jälkeen. Huoh, vaikeeta - liikaa vaihtoehtoja eikä lopputulosta näe kuin päässään (ja se harvoin kohtaa todellisuuden).

Taso saatiin kuitenkin valittua. Se on valkoista, kiiltävää kvartsia (crystal polar white), täysin päinvastainen alkuperäiseen suunnitelmaamme nähden, mutta asennettuna olemme valintaamme kuitenkin enemmän kuin tyytyväisiä. Se tuo tilaan valoa ja avaruutta, toisin kuin matta musta kivi joka olisi noin isona pintana (61x400cm!) imenyt valoa ja huomiota itseensä ehkä turhankin paljon. Kontrastiksi vaaleudelle valitsimme mustan yhdistelmälieden Electroluxin mallistosta ja Franken komposiittialtaan. Ja varmasti muutakin mustaa on vielä luvassa ;)

Mutta hyvät ystävät, nyt kysyn teiltä..

Kuva

..mitä mieltä olette tästä 50-60-lukua henkivästä "suomi-vetimestä"? Oiskoon hyvä meille?

Entäs kaakelit - valkoista ja tiililadottua, se on varma, mutta kiiltävää vai mattaa? Suorakaide vai neliö? 

Kuva

Kuva

/ / /

Our kitchen status today. Almost ready but not nearly.