MEIDÄN PÄIVÄ

Nyt, parin kuukauden jälkeen, tuntuu viimein hyvältä hetkeltä vilauttaa hieman tuota ihanaa ja ikimuistoista päiväämme teillekin, lukijani. 

Hääpäivämme, elokuun 15. oli lämmin ja aurinkoinen, kuin tilauksesta, olihan kesä ollut mitä oli.

Monen kuukauden uurastus pihalla ja hääjärjestelyissä, useiden tuntien univelat (pahimmat häitä edeltävältä yöltä), kolottava kroppa ja pieleen menneet jutut - kaikki tuo unohtui! Päivä oli nimittäin täynnä lämpöä, ihania, rakkaita ja tärkeitä ihmisiä, hyvää ruokaa ja juomaa, itkuja, naurua, kohtaamisia ja rakkautta. Aivan mahtava päivä! (liian lyhyt tosin jos juhlakaluilta kysyttäisiin)

KIITOS kaikille jotka olitte mukana tekemässä juhlistamme täydelliset ja jakamassa kaikki nuo ihanat muistot jotka päivästä (ja yöstä!!) jäivät!

Pus.

Kuvat: HannaSNy Photography, Instagram / nopaperno

PIHAA ENNEN JA JÄLKEEN.

No heippa vaan! Tänään näyttytyi tuo lämmin, keltainen mollukka taivaalla juuri sopivasti samaan saumaan kun sain pienimmän päikkäreille. Nuo molemmat ovat olleet tänä kesänä harvinaisempaa herkkua - aurinko ja päikkärit (lue; äitin oma aika). Niinpä nappasin jo hieman naftalisoituneella kamerallani muutaman otoksen puutarhamme muuttumisleikistä, mikä kylläkään ei ole meistä kahdesta tekijästä välillä leikiltä tuntunut - hampaat irvessä, niska limassa, perse hiessä ja kynnet verillä, mitä näitä nyt on, ollaan pihaa myllätty ja käännetty ja väännetty. Ja mikä parasta, niin taloudellisesti kuin fyysisestikin, ihan hartia voimin ollaan hommat tehty, poikkeuksena ainoastaan pihatien pohjan ylös kaivuu. Tätä myöten kaikenmaailman häädieetit on saatu sivuuttaa ihan tyystin - kuten myös hihallinen häämekko ;)

Melkoisesta pusikosta ollaan tiemme raivattu nykypisteeseen tässä kevään ja kesän mittaan, joten tässäpä teille muutamia ennen ja jälkeen-otoksia, var så god! 

(toimitus lisää, että hieman on vielä paikat levällään ja viimeistelyä monessakin kohtaa, mutta noin niinku pääpiirteittäin..)

VERTA, HIKEÄ JA KIVIÄ

Huh! Onpas pitänyt kiirettä koko syyskuun.

Täällä on taltioitu omenasatoa soseen, mehun ja leivonnaisten muodossa, siivoiltu, kirppistelty, suunniteltu tulevia remontteja, pyydetty tarjouksia, tehty pihahommia ja pilkottu puita.. Mitähän vielä!

 

Viimeisimpänä aloitettuna projektina "räjäytimme" vanhat kiviset portaat sisäänkäyntimme edestä - tai niin kuvittelimme tekevämme. Todellisuudessa me piikattiin isännän kans portaita kolmena päivänä vuorotellen se mikä fyysisesti jaksettiin ja lapsien kaitsennalta ja arjen pyöritykseltä kyettiin. Vereslihaisten, rakkoisten käsien, mustelmaisten jalkojen ja pölyisten keuhkojen jälkeen tilanne päättyi lopulta portaat - me 1 - 0.

Betonin lisäksi ne olivat nielleet "muutaman pikkukiven", joten homma olikin arvioitua raskaampi ja hitaampi. Portaiden tilalle rakennetaan avokuisti, joten niiden rauniot saa luvan jäädä kuistin alle "muistoksi". Me ei nimittäin kosketa piikkausvasaraan ihan hetkeen.

A NEW WINDOW+FLOWERS

Saunatupa sai uuden ikkunan, jo parisen viikkoa sitten. Niin se aika liitää!

Valkoiseksi entratut karmit pomppaavat muuten autenttisesta ulkokuoresta hieman silmään, mutta väri sopeutunee äkisti ympärillä vallitsevaan sineyteen kunhan ensimmäiset syyssateet ja talvipakkaset on koettu - niin, ja kun ympäristö on myös jossain vaiheessa freesattu.

Mutta ihanaa! Tuota ikkunaa kun ehdittiinkin odottaa kotiin puolisen vuotta. Nyt on saunatuvassa erittäin tervetullutta luonnonvaloa ja näkisipä siellä aloittaa pintaremonttikin nyt kun päivät on vielä pitkiä. Ehkä kesälomalla sitten jos reissuilta ehtii.

Ja nuo kukat.. ahh! Jo viime kesänä haaveilin kukista tuossa ikkunalla, mutta koska varsinaista ikkunaa ei ollut, vain levy aukon peittona, ei niiden laittaminen tuntunut järkevältä. Valkoinen, pinttynyt perus parvekelaatikko sai uuden värin kun spreijasin sen mustaksi telineiden mukaisesti. Kelpaa kukkien köllötellä.

/ / /

A new window (finally, after half a year waiting) and the new flowers on our sauna cottage`s window. Nice, isn't it?

APPLES APPLES

Omenia, omenia.. 

Niitä on tähän syksyyn mahtunut, mutta en valita. Iloksemme huomattiin loppukesästä että omenapuut ovat kahta eri lajiketta - toisessa on punertavat hedelmät kun taas toisessa melkein valkoiset. Satoa on tullut tarpeisiimme nähden jopa liiaksi asti. Hedelmien määrä yllätti meidät täysin! Vaikka kuinka ollaan leivottu piirakoita, soseutettu ja mehustettu pakastin pullolleen ja jaettu omppuja sukulaisille ja työtovereille, on siltikin valitettavasti mennyt iso osa sadosta haaskiin - mädäntynyt maahan tai kelvannut hyönteisille ja linnuille.

Mutta toivotaan että ensi syksynä saadaan taas nauttia yhtä runsaasta omenasadosta kun osataan siihen sitten jo varautuakin. Mikäpä voittaisi omista omenoista puristetun omppumehun, omenapiirakan tai omenasoseherkun? Noista herkuista voi nauttia koko jengi ihan huoletta ja hyvällä omallatunnolla kun ei ole lisättyä Eetä tai muutakaan ylimääräistä. Pelkkää vitamiinia ja kuitua - ja aitoa makua!

Yllätin itseni miten helppoa maukkaan omenasoseen tekeminen onkaan!
Näin sen teen:
Isoon kattilaan n. 1dl vettä. Kiehautus.
Omppuja n. 1kg lohkottuina sekaan (ei tartte kuoria). Sekoittele ettei pala pohjaan.
Lisätään sokeria (ja kanelia) oman maun mukaan (n. 1dl sokeria on mielestäni sopiva).
Ja sitten vaan sosemyllyyn ja valmista tuli.

We got a lot of apples on this fall. We`re totally surprised of the amount of them. But what could be better than apple pie or apple juice from your own garden harvest? There`s only real taste and vitamins and we love it!

ROSENDALS TRÄDGÅRD

Paratiisi.

Siltä tuntui ja näytti Rosendalin puutarha Tukholmassa. Aurinko siivilöityi pumpulipilvien takaa, loputonta ruohokenttää täplittivät ryhdikkäät eri ikäiset omenapuut täynnä hedelmiä, pikkulinnut pomppivat iloisina, lapset ja koirat kirmailivat ja aikuiset lepäilivät puiden alla. Avojaloin (suosittelen!) nautittu lounassalaatti oli taivaallista, samoin leipä ja viini.

Rosendal sijaitsee vain kävelymatkan päässä Tukholman keskustasta, ja on mitä mainioin paikka kiireettömälle lounaalle, piknikille tai vaikka pikku festeille. Vanhoissa kasvihuoneissa on ravintola, kahvila ja pikkumyymälöitä, joista voi ostaa taimien ja kasvien lisäksi tuoreita vihanneksia, keittokirjoja, hilloja, jäätelöä, ihania leipiä, keittiövälineitä...

Kävelyreitiksi suosittelen rantaviivaa jonka varrelle osuu upeita vanhoja taloja, kauniita maisemia ja kahviloita. Varsinkin paluumatkalle reitti sopii kevyen alamäkisyytensä ansiosta mainiosti. Kiireisemmille kävijöille suosittelen vuokrapyöriä, joita saa mm.  Strandvägeniltä. Toki myös taksi vie ja tuo.

Paradise.
So it felt and looked like the Rosendal Garden in Stockholm. Sun was shining, old apple trees full of fruits spotted the endless grass fields, small birds bouncing with joy, kids and dogs gamboling and adults laying around under the trees. Barefoot (I recommend!) enjoyed lunch salad was heavenly, as well as the bread and wine.

Rosendal is situated within walking distance of the center of Stockholm, and is an ideal place for an unhurried lunch, picnic or even a little fests. There is a restaurant, a cafe and a small shops in the old greenhouses, where you can buy seedlings and plants, fresh vegetables, cookbooks, jams, ice cream, sweet breads, kitchen tools...

I recommend walks along the coastline which hits the wonderful old houses, beautiful scenery, and cafes. In particular, the return trip route is perfect because of light downhill. For a busy visitors recommend rental bicycles, which are available for example on Strandvägen. Of course, also taxi brings and takes.

APPLE TREE

Voisin vaan istua ja ihastella, kuunnella taukoamatonta mehiläisten surinaa.

Our apple tree is so lovely that I could just sit and admire it.

SCENT

 

Tuoksu.

Poskiontelontulehduksen kadotettua hajuaistin hetkeksi, on ihanaa havahtua kesän tosiaan kolkuttelevan ovella tuoksujenkin puolesta. Illan pyörälenkillä mentiin pojun kanssa sieraimet levällään.. Tuomet kukkii. Oijoih..

Bird cherry blossoms.. what a scent! Love..

MOTHER

Ihanaa Äitienpäivää!

Valkovuokot löytyivät tänä vuonna omalta pihalta. Tuoksuivat hyvälle, kuulemma ;)

Happy Mother`s Day!

These wood anemones were found this year in our own yard.  Smelled good, I hear ;)

SPRING THINGS

Kevät.
Pitkällisen tuleeko-ei tule-jauhannan jälkeen se on vihdoinkin täällä. Uskottava se nyt on, tartuinhan sentään haravaan ja narsissitkin ujuttivat juurensa multaan. Ostin elämäni ensimmäiset kottaritkin ja kokosin ne sormet kohmeessa eilen aamulla.

Pihassa riittää kopsuttelua vaikka koko suvulle - pitkäksi kasvanutta ruohoa, sammalta, puiden lehtiä ja melkein maatuneita omenia on neliöittäin, risuista puhumattakaan! Pihatalkoot onkin kummitelleet mielessä, mutta toisaalta jos kaikki hyvin menee, niin pihaa kaivellaan ja myllätään kuitenkin myöhemmin siinä määrin että sen perinpohjainen siivoaminen olisi lähinnä ajan hukkaamista ja lopputulos hetkellinen silmänilo.

Mutta täytyy myöntää että ensimmäinen kevät omalla pihalla saa pienen sisäisen hortonomin levottomaksi. Suunnitelmia sikiää päässä ja oleskelupihan, kasvimaan ja -huoneen paikat alkavat hahmottua. Nään ne jo sieluni silmin, mutta vielä ei ole niiden aika. Antaa suunnitelmien muhia. Luntakin on taas vaihteeksi luvattu. Toivottavasti ei meille tänne etelään kuitenkaan.

Spring is here. Have to believe it now when I picked the rake and planted the first flowers of spring.
My inner horticulturist is starting to wake up.

SUMMERTIME?

Kesäaika alkoi.

Lumi valkaisi maan ja puut samaisena yönä. Nätimpää on kun menneenä jouluna, mut ajankohta meni kyllä pahasti metsään.

Summertime starts and at the same time new white snow came back. Grr!

Published with Blogger-droid v2.0.4

GARDEN GLORY

Kevät tekee tuloaan.

Siitä kertoo selkeästi pidemmät ja valoisammat päivät ja aurinko, joka jo himppusen lämmittääkin. Näin melkein 3-kymmenen pakkasasteen sisälle telkeämänä ja räkätautisena viltin sisään käpertyneenä sitä voi ottaa varaslähdön kevääseen ja tilata länsinaapurista syötävän väriset välineet kasvihuoneen kulmille helteitä odottelemaan!

Pinkki ois makia, mut oisinko tylsä jos ottaisin mustavalkoisen kattauksen..?

Garden Glorys edible colored hoses to the garden from Sweden. Yum!

MAILBOX

Kiirettä on pitänyt - hyvä kun ehtinyt postia lukemaan. On stailattu kämppää myyntikuntoon, myyty se, yritetty järkätä talokauppoja, käyty töissä ja sairasteltu. Jäppisellä on korvatulehdusputki päällä ja mamman voi nähdä vaeltavan zombiena kodin ja työpaikan väliä.

Kaikessa hässäkässä on intoilu tulevasta kodista jäänyt suhteellisen vähälle, mutta nyt pikkuhiljaa stressin hellittäessä alkaa pää taas suunnittelemaan. Tänään se mietti postilaatikoita.

Siinä olisi pari kotimaista, ylin Mosa Box ja alin Bobi, välissään ruotsalainen Witre. Mammaa viehättää tuo ykkönen simppeliydellään ja vähän erikoisemmalla muotokielellään. Bobi on kiva, mut ehkä vähän nähty..

Minkä sinä ottaisit? Tai tiedättekö muita kivoja lukollisia postilaatikoita?

Kuvat valmistajien sivuilta.

WE`RE THERE AGAIN

Kävimme eilen taas talolla. Pällisteltiin mahdollisen tulevan urakoitsijan kanssa paikkoja sillä silmällä ja päästiin ekaa kertaa käymään myös ulkorakennuksessa. Reissun jälkifiilikset olivat yllättyneet, erittäin positiivisesti.

Ensinnäkin urakoitsija kehui ostostamme - ollaan kuulemma tekemässä hyviä kauppoja, halvalla. Paikatkin ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin edellisessä himoitsemassamme kohteessa, jonka samainen urakoitsija kävi tsekkaamassa. Se tietää tietty vähemmän rahan menoa. Hyvä hyvä.

Tämän lisäksi urakoitsija vastasi kaikkiin mieltämme askarruttaviin kysymyksiin juuri niin kuin toivoimmekin hänen vastaavan, eli tulipesä on mahdollista palauttaa ja vintillekin on ainakin teoriassa mahdollista rakentaa. Hän epäili myös että sisäkatoissa sisustuslevyjen alta paljastunee leveät lankut - oij. Myös ulko-ovella pörräävät inhat murkut häipyvät muutaman hirren vaihdon myötä.

Pihalla norkoillessamme huomasin nurtsilla omppuja. Ajattelin ensin että joku on heitellyt kaupan omppuja, niin isoja ja hyvän näköisiä olivat. Mutta kas! Nehän olikin tippuneet puusta - siitä samaisesta ihanuudesta joka jo aiemmin on täällä sivuilla vilkkunut. Ja itseasiassa niitä omppupuita on kaksi vierekkäin. Jipii! Puiden lisäksi bongasimme rehottavassa pihassa ainakin pari punaviinimarjapuskaa marjoja pullollaan. Saadaan puoli-ilmaiset sopat ja kiisselit niistä.

Huomasin talon seinässä ihanan tuuletusräppänän! Se jää hiukka tuonne omppupuiden lehvien suojaan, mutta oikein sievä se. Piti taltioida kameralle, mutta eipä tuosta kuvasta niin hyvin tolkkua saa kun ei zoomi ottanut sillä hetkellä toimiakseen. No, ehkä ehdin kuvailemaan sen paremmin joskus myöhemmin vielä.

Noa bongasi ekaa kertaa junat "omalta pihalta". Siellä niitä menee ja tuolta niitä tulee, hän viittilöi. Jännä. Oli ihana seurata talon tiirailun lomassa hänen touhujaan, saapastelua pitkässä ruohossa, omaa höpöttelyä ja heinien hipaisuja poskiin.

Kaikkien näiden kivojen löydösten lisäksi piharakennuksesta "löytyi" sauna. Tiesimme kyllä että siellä sellainen on/on ollut, mutta välittäjä kertoi sen olevan todella huonokuntoinen, eikä hänkään ollut nähnyt sitä kunnolla. No nyt oli nykyiset asukkaat siivonneet paikkoja ja kaiken roippeen alta paljastuikin ihan oikea sauna puukiukaineen ja vesipönttöineen. Lauteetkin oli suhteellisen pränikät. Aloimme jo haaveilla joulusaunasta omassa kotona <3

We were there again - in our next home. We found a sauna, nice vent, two apple trees and two red perry bushes. And Noa found trains. There they go, he shows.

BYE BYE BIRCH

Haukoin aamulla henkeä koiraa pissittäessäni. Pihakoivussamme oli oranssiin kypärään varustaunut apina, kera moottorisahan. Oksia tippui siihen malliin että tyhmempikin tajusi ettei kyseessä ollut vain harvennus. Kyllä, koko koivu läks. Halki, poikki ja pinoon, pois piharemontin tieltä.

Ja jotta tragiikka ei siihen loppuisi, lähti yhden lisäksi myös kaksi muuta. Noista kolmesta koivukaunottaresta KAKSI oli meidän asuntomme edessä - varjostivat kivasti helteillä ja toivat vehreyttä ja kaivattua näkösuojaa näin kesäisin. No nyt ei ole niitä enää. Kyllä kämppä valostui mutta valon varjopuolena tulee kuumuus. Ja se tuli. Harmittaa isosti.

Birch was poured into our yard today. Actually three. Two of them overshadowed by our apartment, but now they no longer exist, and we got the heat. Annoying big time.

HOME? vol.2

Rakkautta ensisilmäyksellä. Sitä se oli. Ja ensikertaa ihanan lämmin ja kotoinen fiilis jo ekalla visiitillä. Meillä jokaisella. Tässäkö se sitten olisi - koti. Onneksi kohta on yötön yö, niin ehtii miettimään ja suunnittelemaan.

IHANAA JUHANNUSTA! 

ps. Tunnistaako joku puun ekassa ja vikassa kuvassa? 

Love at first sight. That's what it was. And the first time in a wonderfully warm and homely feeling for his first visit. Would it be our next home? Fortunately is the midsummer night, so time to think and plan about.

WONDERFUL MIDSUMMER!