Näytetään tekstit, joissa on tunniste DECORATING. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste DECORATING. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

OLKKARI.


Pieni kurkistus meidän olkkariin.
Kevät saa aikaan sen, että pesänrakennusvietti on pahimmillaan, ja mieleni tekisi tarttua pensseliin ja sutaista seinälle hieman väriä, ehkä jotain hempeää, aavistuksen murrettua roosaa. Lattioiden avauskin on ollut to do-listalla jo aikansa; uudet eristeet ja sitä tietä myös ysäri-muovimaton vaihto valkoisiin lattialautoihin. Ja kun lattiat on joskus valmiit, pääsee vanha pönttöuunikin varaston kätköistä olkkarin nurkkaan taloa lämmittämään.
Uusi sohvakin olisi ihana saada, sellainen harmaa iso syli, minne koko perhe mahtuisi lököttelemään. Haaveilen myös isommasta ruokapöydästä, joka olisi nätti ilman pöytäliinaakin. Ja uusi, iso matto, se piristäisi myös. Nämä kaikki yhdessä mullistaisi koko huoneen kerralla aivan uudeksi, mutta näin kotihoidontuella kotona kituuttaessa voin vain jatkaa haaveilua.
Toteutellaan niitä tässä sitten vaikka pitkin vuotta, yksi kerrallaan. Ehtiipähän ainakin suunnitella rauhassa.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

MAKKARI.


Näkymiä makkarista.
Valkoiset seinät ja lattiat, hieman mustaa kontrastina, melko paljon harmaata - niistä on meidän kolmen koplan makkari tehty.
Mamman romantiikan nälkään lääkkeenä on toiminut hyvin huoneen ainut "tyttöväri", haalea lohenpunainen. Se tekee hyvää muuten niin maskuliinisten värityksen ja miesten kanssa elellessä.

perjantai 22. elokuuta 2014

KEITTIÖN PIKKUMUSTAT


Valkoinen keittiömme ei ole enää valkoinen. Täysin.
Paikalle lipui muutama ylväs pikkumusta, huomion keskipisteeksi, keräämään katseet, terävöittämään hieman yleisilmettä. Annon musta kello tuli ensin - ihastutti koulunkellomaisuudellaan emännän. Sitten isäntä yllätti Äitienpäivänä tilaamallaan mustalla nivelvalaisimella, joka pötkötteli aikansa toimettomana kaapin päällä. Ja viimeisenä, kirsikkana kakun päälle, saimme kauan haaveilemamme ja suunnittelemamme huuvan kotiin ja paikoilleen.

Huuvan teetätimme kotikyläni pienellä pajalla mittojen mukaan Ikean löytönurkasta hankkimamme liesituulettimen päälle, silmänlumeeksi. Vastaavat valmiit paketit olivat budjettiimme aivan liian kalliita, mutta pienellä kekseliäisyydellä ja maltilla saimme juuri sellaisen huuvan mistä olimme haaveilleet. Mitäs pidätte?

UNELMA


Pari päivää sitten lähikaupassa vastaan tuli unelma. 
Viehätyin siitä niin että se lähti meille. Unelma Säleikkö, uusi perheenjäsenemme. Siitä tulee jotain erittäin hämäriä muistikuvia omasta lapsuudesta, ja kuten poikani sanoi, se muistuttaa "niitä kasveja joita on metsässä". Saniaisia, ehkä, mutta niin hauraan kaunis se on. Katsotaan miten kauan kestää että unelma saa siivet. Toivottavasti kauan.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

LET THERE BE LIGHTING


Helteet loppuivat.
Osin sitä jo hieman olin odotellutkin, mutta että näin äkisti! Olo on haikea kun tuntuu että kesä loppui kertaheitolla ja syksy astui sateineen ja viileine öineen tilalle. Ei sen näin pitänyt mennä. Olisin kaivannut lämpimiä, pimeitä öitä vielä lisää, ainakin elokuun loppuun saakka. Mutta ehei, lämpö katosi ja pimeys jäi.

Olohuoneemme on ollut koko kesän ilman valoja. Mitäpä niillä silloin..
Keväällä sinne tehty pikainen remontti ristiäisten kynnyksellä sisälsi myös sisäkaton uusinnan, minkä vuoksi entiset valonlähteet oli poistettava ja uusia ei ehditty vetämään. Onneksi huhtikuussa oli jo valoisaa.
Mutta nyt oli aika tarttua toimeen! Oli vedettävä uudet piuhat,  ja hankittava kivat valaisimet. Sellaiset löytyikin suht edukkaasti Ikeasta. Tykästyin niiden mattapintaan ja menneiden aikojen tehdasvalaisimia muistuttavaan muotokieleen. Mustavalkoinen kangasjohto ja kuparin väriset yksityiskohdat viimeistelivät ostopäätöksen ja koko oli just passeli ruokapöydän ylle.


P.S. Tarkkasilmäiset ehkä huomasivat että kaapin päällä makoilee joutilaan näköinen "kaveri" pitkin pituuttaan. Vaan eipä makoile enää! Sen sijoittumisesta sitten seuraavalla kerralla..

maanantai 4. elokuuta 2014

BEDROOM'S NEW LOOK


Olen ollut kotona levoton jo jonkin aikaa.
Jokin ei ole ollut kohdallaan. Olen miettinyt mikä se on, mistä tuo fiilis johtuu ja mitä pitäisi tehdä. Sain paikannettua "ongelman" makkariin ja hetken huonetta joka suunnasta katseltuani tulin siihen tulokseen, että kaappi on väärässä paikassa. Tai no, tässä tapauksessa paikka oli oikea mutta kaappi väärä.

Makkarissa puhaltaakin nyt uudet tuulet. Täällä nähty kiikkutuoli muutti jo muutaman yön jälkeen vierashuoneeseen - sen paikka ei vain sitten kuitenkaan tuntunut oikealle makkarin oven vierustalla, vähän tielläkin oli paikoin..  Sitten tää mamma määräsi kaapin paikan! Vierashuoneessa majaa pitänyt, vähän sinne jo unohtunutkin iso musta kaappi pääsi paraatipaikalle makkariin, ja päikseen paikkaa sen kanssa vaihtoi Iskun vanha, linjakas kaunokainen joka kätki sisälleen vauvan vaatteet ja tarvikkeet. Nyt nuo löytyvät ilmavammin mustasta kaapista ja mukaan mahtui mukavasti myös kaikki lakanat, pöytäliinat ym. kodin tekstiilit.

Uuteen lookiin kuuluu myös uusi väri, tuollainen utuisen ihana koralliroosa. Joskus taannoin hankin sen värisen paperipallon, ja siitä lähtien olen etsiskellyt "oikean" värisiä asioita sen kaveriksi, kunnes länsinaapurimme tavaratalo sekä syksykataloogi toivat eteeni juuri passelin kukkakruukun, samettityynyn sekä tuon ristikuvioidun tyynyliinan. Minulle tulee roosan ja harmaan liitosta aina jotenkin kotoinen fiilis - sellainen pehmeä, hattaramainen, hieman kasarikin ehkä, ja mikäpä olisi 80-luvun lapselle kotoisampaa ;)

torstai 24. heinäkuuta 2014

STRING'S PLACE


Pikkuinen Stringi on löytänyt paikkansa. Ja saanut hieman kannettavaa söpöille pikkuhyllyilleen.
Hetken aikaa sen paikkaa piti miettiä, niin nätti ja moneen tilaan sopiva tuo pocketti. Mutta makkarissa se nyt on, aika tarkalleen juuri siinä, missä olin sen päässäni nähnytkin. Saapi pienen ihmisen söpöimmät tavarat olla siinä näytillä ja odottamassa tulevan käyttäjänsä kasvamista, mitä kyllä tapahtuukin - ja vauhdilla! Mamman pikkuinen täytti eilen jo puolikkaan vuoden. Voijei *sydän*.
Puoli vuotta on kyllä pitkä ja lyhyt aika - pitkä, kun miettii mitä kaikkea se onkaan pitänyt sisällään ja kuinka kauan synnytyksestäkin tuntuu jo olevan, mutta lyhyt kun ajattelee sitä, kuinka paljon pieni onkaan tuossa ajassa kasvanut ja kehittynyt. "Päivänsankari" sai lahjaksi tekemäni pilvimobilen, ja koska omassa sängyssä viihdytään pääasiassa vain pimeään aikaan (toim.huom. jos silloinkaan), saa se nyt roikkua sängyn vierustalla, Stringin helmoissa.


tiistai 24. kesäkuuta 2014

MY FIRST STRING


Mun eka Stringi.
Tarkkana Marttana oon kytännyt tätä String Pocketia nettihuutokaupoista, ale-koodeja blogeista ja odottanut sopivaa tarjousta tulevaksi. Eilen pitkällinen odotukseni palkittiin kun eetteriin pärähti sen verran hyvä tarjous että pistin oitis tilaten, ja tänään hain sen uuteen kotiinsa.

Meidän pikku-A perehtyi esitteisiin sillä välin kun kokosin hyllyn ja mallailin hieman paikkaa, mutta seinään viritys jäi huomiselle. Vaikka kauan olin kyseisestä hyllykkeestä haaveillut ja aika kauan myös nähnyt sen makkarin seinällä, kävisi se niin moneen muuhunkin tilaan. Pitää siis hieman kypsytellä lopullista paikkaa..ainakin yön yli. 

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

HAPPY EASTER!


ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ!

BEDROOM UPDATE


Olen hurahtanut lakanoihin.
Voisin hankkia niitä uuden parin vaikka joka viikolle. Yleensä väriskaala on mustan ja valkoisen välistä tai niitä molempia kuten näissä uusimmissa, ruudullisissa, jotka muistuttavat Annon Lomaruutuja. Nämä kuitenkin nappasin länsinaapurimme postimyyntikataloogista kivalla alella ja ihan olivat kelpoiset meille.
Hulluilta päiviltä joskus taannoin hankittu componibili on vaeltanut ympäri taloa ja löysi nyt paikkansa isännän yöpöytänä. Omalle puolelleni taas raahasin eteisessä kunnostusta odottaneen vanhan puisen lipaston, jonka sain kerran, kun sen entinen omistaja kävi kysymässä juuri ennen työvuoroni päättymistä että tiedänkö minne vanhoja huonekaluja voi viedä (no minulle, tietty!), ja hetken rupattelun jälkeen kantoi sen ilmaiseksi työpaikalleni. Lipasto näytti kuitenkin sen verran kivalle elämää nähneen näköisenäkin, että sai jäädä paikalleen ihan sellaisenaan. Ainakin toistaiseksi.

Olen aina jotenkin kammonnut seinille ripustelua, ja edellisissä kämpissä meidän seinät onkin ammottaneet lähes poikkeuksetta tyhjyyttään, mutta nyt makkarin seinälle on alkanut kerääntymään kuvakollaasi. Hurraa! Sekavaan seurakuntaan on sotkettu valmiita printtejä (teksti, koira ja pyöräilijä), saatuja postikortteja (sateenvarjokortti Rifleltä), omia töherryksiä, lehtileikkeitä (numero) ja käsitöitä. Vesivärivaluman tein puolivahingossa Noan kanssa askarrellessa, ja siitä tuli minusta sen verran hauska, tuollainen ukkoskuuroa muistuttava pilvimuodostelma, että päätin kokeilla sitä kehyksiin ja sinne jäi, seinälle. Pyöreä heppataulu taas on melko tuore kirppislöytö. Mustat pyöreät kehykset kiinnittivät ekana huomion ja sitten tuokin ristipistelty heppa alkoi puhutella entistä heppatyttöä. Vaikkei ruskea ja beige väreinä ensin hirveästi tykästyttäneet, sopii ne puun värisen pikkukehyksen ja pyöreästä nupista tehdyn "naulakon" sekaan mielestäni ihan hyvin. Vai miten sotii teidän värisilmissä?

Vielä pitäisi löytää joku kiva hortensia tuohon tyhjänä pönöttävään saviruukkuun.. Pelargonia?

/ / /

Our bedroom has been updated. New checkered linens and mixed collage of pictures on the wall created a new style. What do you think?

maanantai 14. huhtikuuta 2014

CHALK + CABINET


Ollaan rempattu taloa huone kerrallaan. Viimeisimmän huoneen tyhjennyttyä oli hyvä aika ja tilaa alkaa purkamaan vanhojen huonekalujen kunnostusjonoa. Aloitin sen kierrikseltä löytämästäni puisesta arkistokaapista, joka tässä kevään korvalla kulkeutui eteisen myssykaapin virasta keittiöön mintun vihreän smegin kylkimyyryksi.
Siinä alkuperäisessä, arviolta 50-60-luvun lakka-asussaan ei tehnyt itselleen oikeutta ja näytti hiukan nuhrulta muuten valkaistussa ympäristössä. Sitä hetken keittiössä katseltuani aloin nähdä sen valkoisena, kuten kollegansakin - samaa muotokieltäkin he edustivat. Niinpä päätin maalata sen Annie Sloanin valkoisella kalkkimaalilla, johon törmäsin työkaverini usuttamana somessa. Maalin helppous ja turvallisuus näin vauva- ja lapsiperheessä houkutti; ei hiomista, ei hajuja, hyvä peittävyys ja nopea kuivumisaika. Kysesisiä maaleja saa täältä, ja myös töölöläisestä Måla&More-putiikista jossa on nähtävillä kaikki herkulliset värit livenä ja josta saa lisäksi aivan mahtavaa palvelua ja maalausvinkkejä!
Kalkkimaalineitsyyden menetettyäni en lähtisi moiseen viilunpeittämisprojektiin uudestaan, vaan käyttäisin niitä vain ja ainoastaan puupintoihin. Maalasin sillä nimittäin kokeeksi myös keittiön käsittelemättömät puuhyllyt sekä vanhat pöydänjalat joissa se toimi kuten luvataankin, mutta viilupinta, se käyttäytyi varsin arvaamattomasti ilman pohjatöitä; siitä mm. "erittyi" tummia läikkiä sinne tänne maalin jo kuivuttua eikä ne pysyneet peitossa useista maalikerroksista huolimatta, ja lisäksi viilu krakeloitui sieltä täältä maalin alla. Mutta eipä haittaa - kaappi oli vanha ja sellaiselta se saa myös näyttää uudesta maalipinnasta huolimatta. Ja sehän on kuin samettia, niin ihanan matta maali tuo Chalk Paint on. Kyllä nyt passaa tämän kaapetin kylkiä silitellä.

/ / /

I painted an old wooden filing cabinet with Annie Sloans white chalk paint how I got a lovely velvety matt finish.
Now it fits into the side of mint green Smeg.

GOTCHA!

Sainpas!
Kauan sellaisesta haaveilin, yhteen kerran ihastuin, pitkään sitä metsästin ja sitten tärppäsi. Ihana espoolaispariskunta oli luopumassa omastaan ja minä tartuin oitis tilaisuuteen. Norden, länsinaapurimme huonekalujätin valikoimista jo aikoja sitten pois jäänyt musta vitriini; olit kiven alla, mutta nyt olet minun. Jes!

/ / /

Gotcha!
I dreamed about it a long time..the black Norden vitrine which is not available anymore. Some time ago a lovely couple from Espoo gave up his own, and I got it. Super!

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

THE VERY FIRST OWN ROOM


Ensimmäinen ikioma huone.
Se oli esikoisemme suurin ja odotetuin joulu-/synttärilahja, josta olimme puhuneet jo pitkään ja suunnitelleet vielä pidempään. Valmiin odotus tosin meinasi viedä asukeilta hermot; punkattiin nimittäin aika tovi samassa pikkumakkarissa koko joukko - huoneessa, joka oltiin juuri saatu vihdoinkin valmiiksi ja hinku olisi ollut kova laittaa paikat näteiksi, mutta ei. Sinne sulloutui Noa evakkoon sänkyineen ja romppeineen remontin tieltä ja kaikki oli taas hetken aikaa mullin mallin.

Odotus kuitenkin palkittiin.
Huoneen piti olla valmis viimeistään vuoden vaihtuessa, Noan täyttäessä neljä, mutta isin kanssa ahkeroitiin niin että poika pääsi muuttamaan tilpehööreinensä omaan huoneeseen (ja mamma sai makkarin kuntoon) jo jouluksi. Ihana väljyys ympärillä loi jouluunkin ihan omanlaisensa rauhan.

Ja näin se syntyi: talon isoin huone jaettiin väliseinällä kahtia, katto paneloitiin ja maalattiin, seinät tapetoitiin makulatuurilla ja maalattiin valkoisiksi, mutta huoneen suurin seinä maalattiin kokonaan Tikkurilan koulutaulumaalilla. Vesiliukoisella, hajuttomalla koulutaulumaalilla oli helppoa ja turvallista mamman&masunkin yhdessä sutia - pensselillä ensin reunat ja pikkukoloset, sitten telalla isoimmat pinnat pariin otteeseen. Maali on varsin peittävää ja nopeasti kuivuvaa - parin maalikerroksen ja yön yli kuivahtamisen jälkeen päästiinkin jo testaamaan liituja tositoimissa.
Valtava mattamusta seinä tuo vaaleaan huoneeseen mukavasti kontrastia ja syvyyttä, ja mikä parasta, pojan huoneessa voi nyt olla vaihtuva taidenäyttely vaikka joka päivä!


Koulutaulumaali - Tikkurila*

* Tuote on saatu ilmaiseksi bloginäkyvyyttä vastaan.

 / / /

Our son's very first own room was the most awaited birthday gift. It was finished already for Christmas, so it was a Christmas gift also. The big black wall was made of Tikkurila blackboard paint *.

maanantai 2. joulukuuta 2013

1.




Joulukuun eka.

Sitä odotettiin meillä kuin joulua konsanaan, kahdestakin syystä. Mamman syy odotukseen kerrottakoon hieman myöhemmin, mutta pienen ihmisen syy lienee melko ilmeinen; joulukalenteri (-t).
Tänä vuonna kun Noouskalla on jo ikää sen verran että maltetaan mieli eikä kieltäminen kaada koko maailmaa, uskaltauduin tekemään hänelle itse tavarakalenterin keittiön liitutauluseinälle kaapissa lojuneista paperipusseista, Eurokankaan kangasnauhasta ja varastossa pölyttyneistä puisista pyykkipojista. Pussien sisälle olen keräillyt erinäisiä herkkuja ja pikkuylläreitä.
Ja vaikka itse sanonkin,  kalenterista tuli kiva. Saisinpa minäkin joskus tuollaisen ;)

/ / /

This year I made Christmas calendar to my son from paper bags, fabric ribbon and old clothespin.
Nice, is it?

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

GRAY ANATOMY




Pieni kurkistus makkarin nykytilaan.

Kuten huomata saattaa, niin harmaasta on tullut kuin varkain se "punainen lanka" valkoisen rinnalle. Elloksen vinoraitaiset lakanat olivat edulliset ja tyyliimme sopivan simppelit, niistä onkin tullut uudet lempparit. HAYn harmaat säilytysboxit löytyivät Tanskan reissulla Bahnesta oikein mukavalla alennuksella, samoin neulepeitto ihanan Magasinin kesäalesta. Myös punottu kori, sekin harmaa, on edukas löytö Ikean löytöpisteestä.
Vaatekaappien väritys on varmaan suurin syy tähän harmauden kertymiseen, koska niiden alkuperäistä väriä ei haluttu lähteä muuttamaan; sama maalisävy kun toistuu myös kaikissa talomme väliovissa ja ovenpieluslistoissa. Yöpöydän virkaa toimittavat vanhat metalliset arkistolokerikot ovat muinainen löytö kirppikseltä, ja minkä väristä arkistointi on? Niin. Harmaata, kuten valokin tähän aikaan vuodesta.

/ / /

Our bedroom today. Gray is the color as you can see.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...