WHITE KITCHEN

Olen tässä lähipäivinä tsekkaillut postilaatikoiden lisäksi hieman myös keittiöitä..

Valkoinen keittiö viehättää, koska tuleva kyökki ei ole ihan suurimmasta päästä, ja onhan tuo valkoinen aina vaan niin ajaton ja omalla tavallaan helppo valinta. En haluaisi kuitenkaan mitään perus topia tai nixiä, vaan jotain simppeliä sopivilla mausteilla. Jotain vanhahtavaa mukana saisi olla myös, onhan tuleva kotimmekin jo yli 130-vuotta vanha. Mitään ihan maalaisromanttista meininkiä en kuitenkaan halua jo ihan siivouksenkaan takia. Peiliovien kuvioiden hinkkaus ja putsaaminen kun ei sovi tämän emännän hermoille.

Siksipä mieli halajaisi tuollaisia Kvänumin valkeita 50-luvun henkisiä, täyspuisia kaappiloita, varsinkin noita alakaappeja. Yläpuolelle tiililadottu valkoinen perus suorakaide kaakeli ja hylly, pari. Eikä nuo ylimmän kuvan yläkaapitkaan ihan mahdottomilta näytä visioissa, varsinkaan jos siihen alle vois sujauttaa tuollaisen ihanan lasilokerikon.

Kitchen planning.. White 50th century kitchens from Kvänum.

Kuvat valmistajan sivuilta

MAILBOX

Kiirettä on pitänyt - hyvä kun ehtinyt postia lukemaan. On stailattu kämppää myyntikuntoon, myyty se, yritetty järkätä talokauppoja, käyty töissä ja sairasteltu. Jäppisellä on korvatulehdusputki päällä ja mamman voi nähdä vaeltavan zombiena kodin ja työpaikan väliä.

Kaikessa hässäkässä on intoilu tulevasta kodista jäänyt suhteellisen vähälle, mutta nyt pikkuhiljaa stressin hellittäessä alkaa pää taas suunnittelemaan. Tänään se mietti postilaatikoita.

Siinä olisi pari kotimaista, ylin Mosa Box ja alin Bobi, välissään ruotsalainen Witre. Mammaa viehättää tuo ykkönen simppeliydellään ja vähän erikoisemmalla muotokielellään. Bobi on kiva, mut ehkä vähän nähty..

Minkä sinä ottaisit? Tai tiedättekö muita kivoja lukollisia postilaatikoita?

Kuvat valmistajien sivuilta.

BOUNCER

Nyt menee taas vähän musavideoarvostelupainotteiseksi, mut menköön. On tää vaan sen verran hieno ja hypnoottinen video. Pakko kattoo loppuun. Ja uudestaan. Hrrrr! <3

BITTER SWEET..

Pakahdun tähän.

ON SALE

Hommat etenee. Meidän koti on jo melkein myyty. Jeeeee!

Our home is almost sold. Yahooo!

1Y PHOTOS

Saatiin vihdoin jäppisen 1-vuotis kuvat painoon ja toimitetuksi mummeille ja kummeille. Ei siihen mennytkään kuin puolivuotta. Hyvä kun enää tuntee lasta kuvissa. Kameran takana hääri Eetu. Kiitos kärsivällisyydestä! Malli kun oli erittäin väsynyt ja levoton ja vanhemmat paikoin neuvottomia. Mut hyvä siitä tuli :)

TERRIBLE DAY

Onneksi tämä päivä loppuu pian. Unohdin aamulla työkassin ja kotiavaimeni kotiin kun olin lähdössä viemään Noaa hoitoon. Sitten soitettiin talonmiehen lomaa tuuraavaan isännöintifirmaan, joka veloitti oven aukaisusta 15e eli n. 1e per avausta odottamani minuutti.

Siinä odotellessa minulle soitetaan ettei erästä jo kerran toisesta paikasta peruttua ja taas toisesta paikasta eilen tilaamaani juttua saakaan ja joudumme taas jatkamaan etsintöjä. Jutulla on kaiken lisäksi kiire.  Tottakai.

Noa on ollut isin kanssa 2 viikkoa kotona, ja paluu päivis-arkeen alkoi kaoottisesti pojan huutaessa kuin palosireeni tarhan pihaan päästyämme. Siinä sitten yritän häntä lohdutella samalla kun huohotan ja puuskutan ja yritän ehtiä bussiin. Olin jo silloin selkesäti myöhästymässä töistä. Soitto pomolle.

Bussi kierteli ja kaarteli jotain ihan omituista uutta reittiä ja tuntui matelevan. Liikenne jumitti täysin Manskulla, niin bussit kuin ratikatkin. Etanatkin ryömivät ohitse. Myöhästyin töistä reilu puoli tuntia.

Työpäivä oli yhtä hässäkkää ja häsläystä! Uusia juttuja, asioiden hoitelua.. En ehtinyt kunnolla syömään enkä pitämään taukojani ja sulkemisessakin meni reilu vartti pidempään kuin piti.

Kotimatkalla satoi kaatamalla ja luikastelin märissä pikkukengissäni junaan jonka ovet ei meinanneet pysyä vauhdissa kiinni eikä aueta taas kun olisi pitänyt, kiitos pikku-huligaanien jotka ränkyttivät uuden junan ovinappulaa hela tiden.

Liekkö tämä ihana päivä seurausta eilisestä, kun meidän isi otti Noan huoneessa hieman tanssiaskelia jälkikasvunsa kanssa sillä seurauksella että peppu osui seinään, seinä heilahti (kevyt väliseinä) ja kaikki taulut tulivat seinältä ryminällä alas. Kehykset hajosivat, samoin niiden lasit. Imuroin lasinsiruja lelujen seasta numeroita laskien.. 1..2..3..4..5..6.. Mut eikös sirpaleiden pitänyt tuoda onnea?

What a  terrible day.. Almost everything went wrong.. uhh..

kuva / photo