TERRIBLE DAY

Onneksi tämä päivä loppuu pian. Unohdin aamulla työkassin ja kotiavaimeni kotiin kun olin lähdössä viemään Noaa hoitoon. Sitten soitettiin talonmiehen lomaa tuuraavaan isännöintifirmaan, joka veloitti oven aukaisusta 15e eli n. 1e per avausta odottamani minuutti.

Siinä odotellessa minulle soitetaan ettei erästä jo kerran toisesta paikasta peruttua ja taas toisesta paikasta eilen tilaamaani juttua saakaan ja joudumme taas jatkamaan etsintöjä. Jutulla on kaiken lisäksi kiire.  Tottakai.

Noa on ollut isin kanssa 2 viikkoa kotona, ja paluu päivis-arkeen alkoi kaoottisesti pojan huutaessa kuin palosireeni tarhan pihaan päästyämme. Siinä sitten yritän häntä lohdutella samalla kun huohotan ja puuskutan ja yritän ehtiä bussiin. Olin jo silloin selkesäti myöhästymässä töistä. Soitto pomolle.

Bussi kierteli ja kaarteli jotain ihan omituista uutta reittiä ja tuntui matelevan. Liikenne jumitti täysin Manskulla, niin bussit kuin ratikatkin. Etanatkin ryömivät ohitse. Myöhästyin töistä reilu puoli tuntia.

Työpäivä oli yhtä hässäkkää ja häsläystä! Uusia juttuja, asioiden hoitelua.. En ehtinyt kunnolla syömään enkä pitämään taukojani ja sulkemisessakin meni reilu vartti pidempään kuin piti.

Kotimatkalla satoi kaatamalla ja luikastelin märissä pikkukengissäni junaan jonka ovet ei meinanneet pysyä vauhdissa kiinni eikä aueta taas kun olisi pitänyt, kiitos pikku-huligaanien jotka ränkyttivät uuden junan ovinappulaa hela tiden.

Liekkö tämä ihana päivä seurausta eilisestä, kun meidän isi otti Noan huoneessa hieman tanssiaskelia jälkikasvunsa kanssa sillä seurauksella että peppu osui seinään, seinä heilahti (kevyt väliseinä) ja kaikki taulut tulivat seinältä ryminällä alas. Kehykset hajosivat, samoin niiden lasit. Imuroin lasinsiruja lelujen seasta numeroita laskien.. 1..2..3..4..5..6.. Mut eikös sirpaleiden pitänyt tuoda onnea?

What a  terrible day.. Almost everything went wrong.. uhh..

kuva / photo