sunnuntai 15. toukokuuta 2011

SLEEP ON STEEP

Blogikonkareille nää on varmaan jo niin nähdyt, mut tää hokas vasta eilen kuinka kivat onkaan nuo Finlaysonin Rinne-lakanat. Varsinkin tuo pastellisempi värimaailma houkuttaa.. Olen ilmeisesti nukkunut näiden ohi.. Ennen noiden hankkimista on kyllä suostuteltava ukko luopumaan tuplaleveästä peitostamme. Se onkin projekti. Kerron kyllä sitten kun nukumme rinteessä.

These are probably already so last season, but I notice them lately. These pastel sheets are from Finlayson and titled Rinne. I seem to have slept over.. Before these can be purchased, I must persuade hubby to give up our double blanket. It`s a project. I`ll tell when we sleep on a steep.

perjantai 13. toukokuuta 2011

THE ROPE

Elämä on kuin köysi - monet osaset kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden. Paljon se kestää, mutta joskus se katkeaa. Toiset kestävät enemmän kuin toiset. Joskus se on solmussa ja toisinaan taas kireälle vedetty, pingotettu. Se kantaa, sitoo ja vetää, tarjoaa kättä pidempää, niin hyvässä kuin pahassakin. Niitä on monenmoisia, eri paksuuksia, eri värejä, eri materiaaleista - vähän niinkuin me ihmiset eri ihonväreinemme ja taustoinemme.

Oma elämäni on tuntunut paikoin umpisolmuun sotkeutuneelta köydeltä. Sen selvittely on vaatinut aikaa ja hermoja, pysähtymistä ja tekemistä, asioiden tarkastelua läheltä ja kaukaa. Myös erilaisia kokeiluja. Kiireellä ja hötkyämällähän ei solmuja auota! Vedetään henkeä ja yritetään vähän myöhemmin uudestaan jos meinaa epätoivo iskeä. Tämän olen äitiyden myötä oppinut. Tai no, vieläkin voi kehittyä, mutta suunta on kuitenkin oikea. Olen rauhoittunut, osaan puhallella ja ottaa etäisyyttä tilanteen niin vaatiessa. Se tuntuu hyvältä kun huomaa että pystyy muuttumaan. Kuten myös se kun solmut alkavat aueta, pikkuhiljaa.. Ensin aukeaa yksi solmu, sitten toinen ja pian köysi onkin suora ja selkeä. Tältä tuntuu nyt, kun pitkällisten mietintöjen ja pohdintojen sekä lukuisten yritysten ja kokeilujen jälkeen asiat alkavat hahmottua ja edetä.
Eilen koin sen ihanan tunteen ja sitten olenkin vain fiilistellyt. Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin,
I H A N A A   V I I K O N L O P P U A !

Niin, ja H Y V Ä   S U O M I ! ! ;)

torstai 12. toukokuuta 2011

AND THE HAPPY WINNERS ARE..




.. ALLI ja MIRE! Onneksi olkoon molemmille!
Ja koska arpalipukkeet nousivat kulhosta yhtäaikaa, suoritin Onnettaren avustuksella vielä toisen arvonnan, jossa nämä kaksi lipuketta kamppaili ykkös- ja kakkospalkinnoista.

1. PALKINTO: Alli
2. PALKINTO: Mire

Laittakaas tyttöset siis yhteystietojanne tulemaan sähköpostitse niin lahjat pääsevät matkaan!
Osoite löytyy tuolta sivupalkista.
KIITOS kaikille osallistujille! Pysytään taajuuksilla!


Onnettarelta meni hermo totaalisesti heti arvonnan virallisesti päätyttyä (kuten ehkä tarkkasilmäisimmät tokavikasta kuvasta voi huomata). Niinpä mamma antoi valtuudet järjestää epäviralliset Noan omat arpajaiset (alin kuva). Palkintoja ei valitettavasti ole, mutta ehkä valituille koittaa onni seuraavissa arpajaisissa. Kupista nousivat (laput tuotiin oikein käteen asti ja nyrkissä piti puristaa) Hannas, Rumbo ja Milla. Onnea teillekin! Olette niiin valitut ;)

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

BYGGFABRIKEN

Åijåjjåi, sano ruottalaane, ja minä myös. Mikä ihana kaakeli löytyikään - ylläri ylläri - ruotsalaisesta Byggfabrikenista. Pläräsin tuossa just taas Lantliv-lehteä jossa kyseisen yrityksen mainos komeili - ja tuo kaakeli! Näyttää lattiassa isona pintana samalta kuin Ikean Alvine Triangle matto. Isossa tilassa ehkä hieman levoton makuuni (mene ja tiedä) mut ainakin pienempään tilaan passeli. Niin ehkä myös hinnan vuoksi. Mut kauheesti kaikkee muutakin kivaa tuolla. Jatkan sivujen nuolemista ja huokailua.

My o my, said swedish, and me too. I just found a lovely floor tiles in the Swedish internet shop, Byggfabriken. It looks like Alvine Triangle carpet from Ikea. 

 

tiistai 10. toukokuuta 2011

WITHOUT A PHONE

Eilen oli taas se päivä, kun mikään ei mennyt kauhean putkeen. Tai no, jää nähtäväksi josko edes itse päätapahtuma tuottaisi positiivisen tuloksen. Kävin nimittäin työhaastattelussa - tunnin myöhässä! (kiitos klo. 17 ruuhkat ja väliin jääneet bussivuorot).

Myöhästymisestä (aargh!) johtuvan häpeän ja ärsytyksen lisäksi päivä huipentui siihen kun ikivanha luurini sanoi itsensä irti. Miks just nyt kun tärkeät ihmiset voivat tavoitella?! Hyvin se kyllä kesti, vanha kun oli ja kotimainen, paljon kovia kokenut sitten Noan syntymän - ei mennyt päivääkään ettei se olisi tippunut lattialle tai heitetty sinne, tai ettei sillä olisi hakattu pöytää tai jotain muuta kovaa. Sitä on myös pidetty suussa. Ainut varsin todennäköinen kokemus siltä jäi väliin - wc-pönttö! Sinnekin se varmaan ehtii kun pääsee nyt ihan virallisesti Noan puhelimeksi. Sillä on kiva ukille soitella - voi höpöttää mitä sylki suuhun tuo eikä kukaan keskeytä :D

Pakon sanelemana sain vihdoinkin aamulla raahattua itseni huoltopisteelle ja nakattua uudemman puhelimeni hoitoon. Siitäkin ehti kulumaan jo puolisen vuotta kun se tilttasi. Tässä näkeekin miten aikaansaava osaan välillä olla. Viikko pitäisi malttaa odottaa että saisi omansa takaisin.. Mut onpahan vaan orpoa ilman kalikkaa! Ihan ku ois varastettu kello ja puhelin.. Toisaalta myös nautittavan rauhallista, kun kukaan ei keskeytä eikä rimpauta "huonolla hetkellä".

Tämmöisessä tilanteessa sitä antaa itselleen luvan haaveilla uudesta puheluvälineestä vaikka entinenkin kytkyluuri lojuu jossain muiden tuomittujen joukossa ja monestiko sitä on tullut luvattua etten enää ikinä ota kytkyjä. Sitten sitä ollaan kohta taas pari vuotta naimisissa - ensimmäinen ½ vuotta menee kuherrellessa ja yhteiseen arkeen totutellessa, seuraavat ½ vuotta arkisasti tökkien ja loppuaika meneekin sitten vaihtelevissa tunnelmissa, viha-rakkaus-suhteessa puolikuntoisen palikan kanssa. Tällähetkellä haaveilen kuitenkin tuosta valkoisesta htc:stä. Liekkö sitten mimmonen..?

I don´t have a phone. It`s totally broken! It feels like I would have been robbed and I`M like an orphan without it. Buuaah!

maanantai 9. toukokuuta 2011

20T

Tänään täyttyi maaginen kahdenkymmenentuhannen kävijän raja. Jei! Kukapa olisi uskonut vuosi sitten..
Noh, seuraava etappi vois ollakin sit lähempänä miljuunaa vaikka..

ps. Muistakaa synttäriarvonta! Vielä ehtii huitoa onnetarta kepillä ;) 

My blog has had 20 000 visitors. Wohoo! Who would have thought a year ago.. The next stage would be somewhere closer to the million, I think..

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

HAPPY MOTHERS DAY




Aurinkoista ja ihanaa Äitienpäivää kaikille super-mammoille! Nauttikaa <3

Sunny and happy Mothers Day to all the super-mammas! Enjoy <3
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...