THIRTY

Kriisi.

Olen ollut jo viimeisen vuoden pinnaltani suht rauhallinen, ja mennyt jotenkin sumussa päivän kerrallaan, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Päässä ja mielessä on kuitenkin myllertänyt jatkuvasti. Sitä miettii onko tehnyt oikeita valintoja elämässään, muunmuassa työn saralla.

Olen huomannut olevani tyytymätön, moneenkin asiaan elämässäni, mutta myös työhöni. Ainakin välillä. Haluaisin työltäni jotain, mitä en vielä ole päässyt tekemään ja kokemaan, jotain millä on merkitystä. Ja tietysti haluaisin että perhe-elämä ja työ kulkisivat käsi kädessä ja vuorokauteen jäisi muutama "ylimääräinenkin" tunti esim. harrastaa jotain tai nähdä kavereita. Sisimmässäni luulen tietäväni mikä olisi ratkaisu, mutta siihen pääsemiseksi pitäisi olla rahaa ja uskallusta. 

Alitajuisesti tiesin, että minulla on kolmenkympin kriisi. Aavistelin myös, että se tulisi vaikuttamaan ennenpitkää myös työelämään. Olen myös vuosi vuodelta tullut varmemmaksi siitä mikä haluan olla ja mitä haluan tehdä "isona". Tiesin kaiken tuon jo ennenkuin luin kirjan Kolkyt ja risana, mutta jotenkin tuntui kovin helpottavalta ja ajatuksia selkiyttävältä lukea kaikista noista asioista jonkun toisen kirjoittamana ja elää ne tavallaan päässään jonkun toisen ihmisen kautta. Ja nyt kun tietää mikä itseä vaivaa, mistä nämä ajatukset kumpuaa, on helmpompi tehdä valintoja ja edetä kohti päämäärää, kohti unelmaa.

Suosittelenkin opusta lämpimästi kaikille jotka tuntee tyytymättömyyttä eloonsa tai jotka ovat eksyneet urapolullaan, olipa sitten minkä ikäinen tahansa. Se saattaa olla kriisin paikka. 

/ / /

Crisis.
I`ve been quite calm in the past year, and gone some way in the fog day at a time, week to week and month to month. The mind has, however, been mixed up. I`ve bee wonder have I made ​​the right choices in my life, for example in the work.

I've noticed a dissatisfied, on many things in my life, but also my work. At least sometimes. I would like to do something that matters. And of course I would like that family life and work would go hand in hand, and some "extra" hour would be nice too for example to see friends. Deep down I think I know what would be the solution, but it should be money to reach and boldness.

Subconsciously, I knew that I had thirty crisis. I sensed also that it would affect to my working life. I`m also from year to year become more confident about what I want to be and what I want to do "when I grow up." I knew all of that before I read the book "30-something and over it", but somehow it felt very easy way to improve the clarity of ideas and read about all of those things written by someone else.
I recommend that book to anyone who are dissatisfied with their lives, whether it's of any age. It may be a place for the crisis.