WOOD UNDER FOOT

Tehty.
Eka revittiin ällöt linoleumit, sitten paksut kovalevyt, irroiteltiin nätisti mutta raa`alla voimalla yli 5cm paksut lankut, kaavittiin ja rapsuteltiin niitä monet illat, korjautettiin alapohjassa ollut reikä ja imeytettiin vanhat eristeet pois ja puhallutettiin uudet paremmat tilalle. Ruuvattiin sitten vanhat lankut takaisin paikoilleen ja huonoksi menneet kävi Koponen korvaamassa uusilla.

Mamma jatkoi lankkujen rapsuttelua ja totesi työnmäärän lopputulokseen (tai lähinnä sen epävarmuuteen) verrattuna liian suureksi, kun olisi vielä pitänyt vuokrata hiomakone ja maalatakin lattiat. Kävimme seuraavan keskustelun ennen (yhteistä) päätöstä:
"-Hei kulta, kiva kun tulit. Tota, öö..et nyt sit saa hepulia, mut mitä mieltä oisit jos laitettaiski kokonaan uudet laudat tonne makkariin..?
-Ai minne?
-No tonne tulevaan makkariin..
(tarkoin harkittuja perusteluja)
-Joo laitetaan vaan."

Se meni yllättävän kivuttomasti. Toisin kävi lankkujen irroittelun.. Tuli dejavu kun heiluttiin sorkkaraudan kanssa ja revittiin hampaat irvessä lankkuja juoksuista. Kirosimme myös muutamasti torx-ruuvit, nuo viheliäät tähtipäät, jotka niin helposti pyöristyvät ja joita ei sitten saa irti kuin voimalla 7 miehen - tai rautasahan. Purettiin sitten sekin Koposen tekemä pätkä, korotettiin lattiaa hieman, lisättiin eristeitä, paperoitiin ne ja opeteltiin tekemään lautalattia kuudessa tunnissa.

Kalliit oppirahat on nyt maksettu, mutta kivaa oli. Jatkossa tehdään varmasti itse alusta loppuun - säästetään rahaa, myös ne tässä menetetyt. Lattia on maalia vaille valmis, mutta sitä ennen katsellaan hetki kattoon.

Done.

Our incoming bedrooms floor is ready for painting. Before that we stare some time at the ceiling.