Kävimme eräänä viikonloppuna katsastamassa kierrätyskeskusten tarjonnan koko pesueen voimin. Olimme liian myöhään liikenteessä. Siitä osoituksena varattu-lappu kaikissa kivoissa jutuissa. Höh.
Onneksi nopeimmat olivat missanneet edes jotain, nimittäin tämän Tammen oranssin opuksen. Oma pieni maailmani -kirja aiheutti kirjahyllyssä sellaiset fläsärit että! Muistin niin elävästi nuo monet sadut lapsuudestani ja kuinka söin silmilläni noita kivan tyylisiä ja herkullisen värisiä kuvia, ja mitä ajattelin saduista niitä luettaessa. Muistin jopa sen pikkurillin pään kokoisen pyöreän kohouman kannessa, juuri tuon pienen punaisen hinaajan kohdalla, joka omassa kirjassani oli. Se osui sormiin aina ja melkein kaipasin sitä tähänkin painokseen.
Oma kirjani lienee jossain naftaliinissa lapsuudenkodissani. Olkoon siellä, ukkilassa, odottamassa Noan vierailuja. Nyt on omassa kotona samanlainen, Helsingin kaupunginkirjastosta aikoinaan poistettu, erittäin hyväkuntoinen yksilö. Ja arvatkaas kuka sitä eniten pläräilee?
I found this My Own Storybook from recycling center. I got very strong flashbacks from my childhood when I saw this. I`d a just the same book when I was a kid! So cute pictures and delicious colors. Love it!
2 kommenttia:
Voi ei oo totta! Mulla on tuo sama kirja, on ollut niin kauan kuin muistan. Ihan huippu!
Niin onkin :) Tuo oli kyllä ihan pakko-ostos, eikä hintakaan hirvittänyt, olikohan peräti euron :)
Lähetä kommentti