Joulu. Se on taas liian pian täällä. Tykkään kyllä joulusta ja ois ihana siivota huusholli lattiasta kattoon perheen voimin ja käydä hakemassa kuusi puhtaan tuoksuiseen kotiin, leipoa torttuja ja herkkuja pakastin täyteen ja askarrella maailman kauneimmat joulukortit kaikille sukulaisille ja ystäville. Ja kun kaikki olisi valmista, voisi kaikki läheisimmät ihmiset saapua läheltä ja kaukaa meille joulun viettoon. Käytäisiin joulukirkossa ja valvottaisiin myöhään syöden ja juoden ja paketteja aukoen. Kun kellään ei ois kiire minnekään. TOTUUS on kuitenkin toisenlainen, koska..
a) Olen toiveissani ja ajatuksissani jo niin jossain muualla, siellä omassa unelmieni talossa.
b) Johtuen kohdasta a) minua ei liiemmin kiinnosta laittaa täällä joulua. Ai miksikö? No siksi, että kaikki tuntuu eriparisilta ja väärän tyylisiltä, halvoilta ja nopeasti kyhätyltä, mikään ei käy keskenään eikä minua kiinnosta tehdä asialle tällähetkellä mitään. En kertakaikkiaan voisi edes keskittyä askarteluun.
c) Paperiperheen loppuvuoden budjetti on niin tiukka, ettei mitään uutta jouluista ole vara ostaa. Eipä toisekseen tee edes mieli ostaa tai tehdä itse, kun muutenkin yritetään tyhjentää komeroita entisistä roinista.
d) Alituiseen alleen piippivä isompi, sairas hauvamme erittää kaikkea muuta kuin jouluista tuoksua. Se masentaa eikä innosta kuuraamaan lattioita, koska sitä saa olla tekemässä koko ajan muutenkin.
e) Omat vanhempani eivät välttämättä ole kykeneväisiä saapumaan tämän vuotisen, harmittavan lyhyen joulun puitteissa tänne 500 kilsan päähän.
No onneksi edes toiset Noan isovanhemmat tulevat meille ihmettelemään Joulun ihmeitä. Ja pääsemme näillä näkymin myös Joulukirkkoon. Olen myös melko varma että pöytä notkuu herkuista, leivoin tai en. Varmasti valvomme pitkälle yöhön, rupattelemme, kuuntelemme joululauluja ja syömme itsemme kipeiksi. Uskon, että aika tekee tänäkin vuonna tehtävänsä ja joulumieli valtaa minutkin. Niin, vaikkei koti olekaan täydellinen tai kuusen alunen täynnä lahjoja. Huonomminkin voisi olla, joten olen onnellinen siitä kaikesta mitä meillä on ja jatkan haaveilua. Voi myös olla, että appiukko tempaisee ja vie meidät Kisikselle Hurstin tarjoamia leipiä voitelemaan, niinkuin vähän uhkaili. Se ois hienoa.
X-mas Depression is over me. I dream on a perfect Christmas.. A clean apartment, close relatives to us for Christmas, lots of treats and food, as well as the Christmas Church. The truth will be different, because..
a) I`m somewhere else, in my Dreamhouse, of course, where´s everything is perfect.
b) Because of the item a), I don`t care to put Christmas decoration and all that stuff here. I think that all we allready have are different pairs or the wrong style.
c) The rest of the years budget is so tight, that we haven´t a spare to buy anything new, and I`m not intrested to do anything new because we allready have a lot of stuff in our closets and cause of the item a) also.
d) Our bigger and sick dog is peeing everywhere, so it doesn´t smell like a Christmas. I'm too tired to scrub floors, when I may do that all the time anyway.
e) My parents live about 500 km from here, so they don`t have the opportunity to come to us this Christmas. It´s so short. Unfortunately.
Noa's other grandparents, however, come to us, we go to Christmas church and are eating ourselves to ache. It is a certainty. However, I´m happy aboput what we have. It could have been worse.
1 kommentti:
Blogissani on sinulle tunnustus.
Lähetä kommentti