ONE and 9 MONTHS

Eilen, ensimmäinen päivä joulukuuta, tuli Noan ikämittarissa 11 kuukautta täyteen. Menee enää yksi kuukausi kun vietetään 1-vuotis synttäreitä, rakettien paukkuessa. Mamma voi vaan ihmetellä minne kulunut vuosi on kadonnut?! 

Olen hymy huulilla palauttanut mieleeni vuoden (ja yli) takaisia tunnelmia, mietteitä ja olotilaa, jota on edesauttanut Minna Kiistalan "Minä en sitten muutu" -kirja, jonka viime kirjastoreissulla nappasin. Voin lämpimästi suositella kaikille odottaville, jo lapsen saaneille sekä niille, jotka ovat olleet aina sitä mieltä etteivät ikinä hanki lapsia. Kirjan ihanan imelä, vaaleanpunainen kansi osui hyllyllä silmiini, silmäilin takakannen ja luin pienen otteen nopeasti ensimmäisenä sormiini osuvasta kohdasta. Siinä luki näin: "Rauhoitellakseni hermojani luin iltaisin narkkareiden ja alkoholistien haastatteluja. Hyvän odottajan pisteeni nousivat kohisten, kun luin miten riippuvuuksista kärsivät naiset myrkuttivät tietoisesti koko raskauden ajan sekä itseään että vauvaansa, mutta saivat silti kuin ihmeen kautta täysin terveitä lapsia." Olin myyty. Ajattelin ettei tämä kirja voinut olla sisällöltään niin imelä kuin ulkoasu antoi ymmärtää, joten nappasin odottavan äidin tunnustukset mukaani. Enkä ole katunut. Kirja on sisällöltään totuudenmukainen ja kaunistelematon, eikä nuo kirjoittajan ajatukset ja kokemuksetkaan kovin kauas omistani osu. Vähän kuin omaa päiväkirjaa lukisi.

Yesterday, Noa turned 11 months. Only one month when we celebrated the 1-year birthday. Where a year has disappeared?!

I've read Minna Kiistalas "I do not change" book with a smile and returned to me years (and more) back to the thoughts, feelings and state of affairs. There's a lot of the same thoughts and experiences as myself a year ago. I recommend it to all pregnant women, mothers after birth, and as well as those who think that ever going to make children. This book is truthful and in the raw, like you read your own diary.