SNOW & BOOK

Mikä ihana lumisade ulkona onkaan! Melkein kuin aurinko paistaisi, samanlainen piristävä vaikutus on tällä valoisuudella.

Näin talven tullen mammalle tulee aina lukuinnostus. Voisin käpertyä mukavasti viltin alle ja kömpiä iltaisin petiinkin aikaisemmin kirjan varjolla. Olen viime päivinä huomannut kaipaavani sitä sellaista jännää tunnetta, kuin olisi hetken aikaa joku muu, kuin karkaisi omasta arjesta, mitä hyvät kirjat itselleni aiheuttavat.

Kävimme Noan kanssa toissapäivänä paikalliskirjastossa, ekaa kertaa vaikka olemme asuneet naapurissa melkein kolme vuotta! Hyvä me. Sieltä löytyi erittäin runsas lastenosasto, mistä napattiin  nopsaan Noalle joitakin katselukirjoja. Mamma olis viihtyny pidempäänkin tutustumassa valikoimaan ja olisin kyllä halunnut ottaa jonkun ihan luetttavankin opuksen hänelle, mutta ei. Noa oli sen verran kärttyinen tapaus, että mamma lykki esikoisensa kirjaston perälle hyssyteltävksi ja toruttavaksi. Siinäkin toivossa että löytäisi samalla itsellensä jotain luettavaa, pitkästä aikaa.  En löytänyt tai en osannut valita. Huomasin että olen ihan pihalla tämän hetken kirjoista.

Edellisestä loppuun asti luetusta kirjasta on aikaa varmaan vuosi. Huolestuttavaa, kun ennen luin ainakin kirjan per kuukausi, sitä ennen per viikko. No, ajat muuttuu ja me siinä mukana. 

Nyt kysynkin teiltä, toivottavasti valveutuneemmat lukijani, mitä minä lukisin?

What a wonderful snowfall outside is! Almost as if the sun shines, the same stimulant effect is in this light.When winter is coming, the mother will always be the enthusiasm to read. I could cuddle up under a blanket, and crawl to bed earlier in the evening beacause of the good book. I've noticed the last few days that I miss an exciting feeling as if I had a moment by someone else, to escape from everyday life of my own, what good books for myself cause.

Mom and Noa went day before yesterday, with the local library, for the first time, although we have lived next door for almost three years! Oh dear. There were very generous children's department, and we caught some books for Noa. Mamma would've liked a longer time exploring the rang, but no. Noa was so cranky case, that I took my son the back of the library in the hope that the same I would find something to read for a long time. I could not find, or I could choose from. I noticed I didn´t know anything about the current books.

From the previous reading session, is probably time for a year. It worries me, because before I read at least a book per month, per week before that. Well, times change and we are involved in it.