Terveisiä Ylä-Savosta! Seikkailimme  Noa-pojan kanssa kotiseudullani melkein viikon ajan tuossa kuun  vaihteessa. Tarkoituksenamme oli sukulaisten moikkaamisen ohessa  katsastaa mahdollisimman monta paikallista kirpparia ja poimia löytöjä  Noalle ja kotiin.
Noh, niinhän siinä  kävi, kuten yleensä kun on suuret suunnitelmat ja odotukset, ettei ne  toteudu eikä täyty. Aika oli ilmeisen huono kirppiskierroksille, koska  mukaan lähti vain muutama tavara. Nekin kyllä kivoja ja tarpeellisia.
Löysin  Iisalmen Lähetyskirppikseltä Noalle lähes koskemattomat, sinivalkoiset  Lejon Junior-retrotennarit. Itselläni oli muistaakseni samanlaiset  80-luvulla.
Vähän niistä pursuu  liimaa pohjan saumasta ja pohjat on jo hieman ajassa jäykistyneet, mut  muuten oikein hienot. Nyt vaan odotellaan et pojalla kasvaa jalka..  Kengät kun on kokoa 22.
Samaiselta  torilta mukaan tarttui myös piristävän keltainen peltipurkki. En vielä  tiedä mitä siinä säilön, mut ajattelin ettei peltipurkkeja voi koskaan  olla liikaa, joten eiköhän sille paikka löydy.
Iisalmesta  poikkesimmekin Vieremän seurakunnan kirppikselle "Monttuun" (nimi siksi  että samoissa tiloissa toimi joskus muinoin tuon niminen  kahvila-baari). Anti oli aika surkee; pöydät oli suht tyhjiä eikä  löytönurkkakaan antanut samalla mitalla kuin ennen. Olin pettynyt. Pää  painuksissa oltiin jo poistumasta paikalta kun huomasin lattianrajassa  kassan edessä kiintoisan kasan epämääräisen näköisiä veskoja. Pakkohan  ne oli metskaa, ja kappas, sieltä löytyi kiva pieni kirjekuorilaukku.  Tuo mustaa nahkaa oleva tekele nielee kaiken oleellisen eli kännykän,  huulirasvan ja avaimet (tarvittaessa myös pienen rahapussin), mut on  myös tarpeeksi siro ranteessa kannettavaksi - ja kestää muuten katseet.
Laukkuun  kuuluu myös irroitettava olkahihna (tosi lyhyt!), jonka muutinkin  avainnauhaksi laukun sisälle. Näin on avaimet helposti löydettävissä ja  pääsemme nopeasti kotiin.
Ukkilassa  vieraillessamme oli mamman tietysti pakko käydä tonkimassa myös vintit  ja etsimässä omia ja veljeni vanhoja tavaroita ja leluja.
Ja  oooo mitä kaikkea siellä olikaan unholassa pölyttymässä! Nappasin oitis  Noalle oman vanhan kiikun ja veljeni vanhan Brion palikkapelin.  Molemmat kaipaavat vähän päivitystä, mutta nekin suunnitelmat on jo  vireillä. Lisää tuunauksesta tuonnempana kunhan saadaan aikaiseksi.
Kaikkinensa  olikin sitten aika paljon kantamista kotiin vaikka kirppikset jättikin  vähän kylmäksi. Onneksi löytöjä voi tehdä myös ilmaiseksi. Ne onkin ne  löydöistä löydöimmät.
2 kommenttia:
oih, mul on ollut just tollaset lenkkarit pienenä, coolit !
Minna: Ne on kyl tosi superit! Ootan innolla pojan jalan kasvamista..Kärsimättömänä saatan ottaa ennen sitä villasukat fyllingiks ;)
Lähetä kommentti