Jouluun on enää 10 päivää. Tai 9 jos tätä puolikasta ei enää lasketa. Valittelin tuossa hetki sitten fiiliksen puutetta ja sitä, etten jaksa nähdä vaivaa joulun eteen. Noh, vähän on ääni muuttunut kellossa, mut vähän vain. Yllätin itseni pari iltaa sitrten tehtailemasta punaisia kangaskoreja keittiöön ja lahjapaketit, ne vähäiset, on nyt paketoitu. Viikonloppuna lähdetään varmaan anoppilan väen kanssa katselemaan kaupungille ihmisten joulupanikointia, Stockan jouluikkunaa ja meijän iskä aikoi hoitaa osansa jouluostoksista siinä samalla. Viikonvaihde tuleekin varmaan olemaan touhua täynnä, kun kaiken tuon lisäksi mamma yrittää järkätä yksityisnäyttöä aiemmin mainitsemaani taloon. Se oli nimittäin aikas kiva, mut suuritöinen. Mut mamma sai siitä kuitenkin paljon energiaa ja iloista mieltä.
Tällä viikolla voisinkin sitten hieman piristyneenä aloittaa leivontaurakan vaikka tortuilla. Meidän pullahiiret kun ei niihin niin helposti kajoa kuin pipareihin. Sitten pitäisi siivoilla ja järkkäillä, kehitellä joulusaunaan tuoksua ja hankkia pieni kuusi. Haluaisin sellaisen pienen "purkkikuusen", joka tökätään vaikka lasipurkkiin, sellainen kuusentaimen näköinen, mutten tiedä mistä niitä saa. Tietääkö joku?
Christmas is no longer 10 days. Or 9, if this half are no longer counted. I complained some time ago that I do not have any Christmas atmosphere. Well, now is a bit. I sewed the fabric baskets in the kitchen and wrapped all the gifts. Weekend, we leave the city to look at the people on Christmas panic and hubby promised to treat his share of Christmas shopping at the same time. I also try to organize a private overview to the house I meantioned previously. It was pretty nice, but laborious. But I got, however, a lot of energy and good spirit from it.
Next week I could start to bake X-mas tarts because we bun mice do not eat them so fond of cookies. Then I would clean up and organize our home and look for a small X-mas tree. Then we would be ready.
