THE ROOM IN HALF!

Huone on puolitettu.

Tulin tänne kertomaan sen ennenkuin unohtuu tyystin, tässä odottelun lomassa. Täällä kerroinkin jo remontin alkuvaiheesta, mutta nyt kun alkukankeudesta on päästy jo siihen vaiheeseen että pojan huone on ovea vaille valmis ja vierashuoneessakin telataan juuri tätä kirjoittaessani maalia seiniin, oli korkea aika tulla päivittämään tilanne.

Talomme suurin huone siis jaettiin kirjaimellisesti kahtia. Näin molempiin huoneisiin jäi ikkunat ja huoneet ovat muutenkin lähes identtiset; vain ovien paikat eroavat toisistaan. Lähinnä meidän makkaria on pojan huone ja toisesta, olkkarin vieressä olevasta tulee "vierashuone" jota meillä myös tietokone-/työhuoneeksi ja varastoksikin kutsutaan. Varsinainen monitoimitila siis vireillä! ;)

Eka revittiin katosta vanhat sisustuslevyt alas. Huonetta oli joskus muinoin madallettu n. 15cm, ja koska koolaukset oli suorat ja tosi jämäkät, katsottiin viisaimmaksi antaa niiden olla ja tehdä uusi panelointi samaan korkeuteen. Sitten nyplättiin vanhat tapetit pois, vaikka olivatkin ihan hyvässä kunnossa. Pinnassa olevasta maalista ei vain ollut tietoa, joten hengittävyyden varmistamiseksi korvattiin ne makulatuuritapetilla jotka maalattiin Uulan valkoisella sisustusmaalilla pariin otteeseen. Tapettien kiinnittelyssä käytettiin isännän itse keittämää vehnäjauholiisteriä - taatusti hengittävää ja halpaa! Katto maalattiin Uulan kalustemaalilla paristi, väliseinä rakennettiin mahdollisimman edukkaasti ja kapeaksi, koska se on väliaikainen. Joskus sitten sen puramme pois ja saamme ison huoneen kokonaisuudessaan käyttöömme, toivottavasti olohuoneen muodossa. Mutta nyt nuo kaksi pienempää huonetta ovat elämäntilanteeseemme tarpeellisemmat, joten niillä mennään.

Ja kunhan valoa on enemmän, kerron ja näytän lisää!

/ / /

Our "room sharing" renovation on progress.. almost finished on both sides. More information and pics when we can get more light.

FOUR YEARS

Neljä vuotta.

Tuntuu kuin tuo aika olisi pikakelattu. Silloin vuoden vaihteessa saimme esikoisemme, ihanan Noa-pojan. Paljon on tuossa ajassa koettu ja opittu, itketty ja naurettu, tuskailtu ja ihailtu, koettu ylpeyttä ja välillä vähän punasteltukin. Itse olen tuossa ajassa opetellut äidiksi, epäitsekkääksi, muiden tarpeet pääasiassa etusijalle asettavaksi henkilöksi, joka pystyy tekemään tätä nykyä jo useampaa asiaa yhtä aikaa ja joka hoitaa itseään ja ihmissuhteitaan liian harvoin ja huonosti.

Mutta jos ei ota ei annakaan, kuten sanotaan - äitiys on opettanut minulle mielettömän määrän itsehillintää, sen on opettanut luopumaan ja jakamaan, ja ennen kaikkea se on opettanut rakastamaan.

Nyt odottelemme seuraavaa saapuvaksi. Uudenlainen arki ja elo odottaa ihan kulman takana. Jännittää hieman, myönnetään. Esikoisesta neljä vuotta ja kymmenen päivää myöhemmin hänen pitäisi saapua, eli ihan pian. Silläpä saattaakin käydä niin että täällä hiljenee hetkeksi. Tai ehkä hieman pidemmäksikin aikaa. Sen aika näyttäköön.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille! Seuraavaan kertaan!

/ / /

Four years ago we got our wonderful first child, Noa. Now we are waiting for the next to arrive, anytime.

So here it may become quiet for a moment. Lovely new year to everyone! To the next time then!

THE FINAL CRAFTS

Tulipahan tehtyä.

Jo hetken aikaa työpöydän nurkalla notkuneet, täälläkin mainitsemani ja to do-listalla keikkuneet tuunaukset, vuoden viimeiset käsityöt, on nyt valmiina käyttöön.

Noan vanha, äitiyspakkauksesta saatu makuupussi, sai ylleen uuden kuosin. Löysin tuota ihanaa, paksuhkoa neuloskangasta joskus taannoin eräältä porvoolaiselta kirppikseltä, jonka jälkeen se toimi hetken Noan päivä- ja torkkupeittona.

Kangasta oli metritolkulla, ja kun tuo harlekiinikuosi nyt sattuu silmää miellyttämään, väkersin siitä samalla myös vaunusuojan. Sopivia muovirenkuloita ei tosin meinannut löytyä, kunnes törmäsin länsinaapurimme suurimman vaateketjun alessa vaunuleluihin, joista moiset sain napattua uuteen käyttötarkoitukseen. 

Semmoset niistä tuli. Mitäs tykkäätte? Saatiin ainakin vähän lisää sirkusmeininkiä arkeen!

/ / /

Now they are made, the last crafts in this year. Noa's old sleeping bag got a new costume; I covered it with a second hand cloth. I used the same fabric also when I made the pram curtain. A little bit a circus.

HO HO HO!

WOOLEN PANTS

Vihreät villahousut.

Törmäsin niihin eräällä kirppisreissulla, ja koska joku oli valmis luopumaan näistä tumman mintun vihreistä käsinkudotuista villapöksyistä eurolla, en voinut jättää ostamatta. Pluikkaan satiininauhan päivitin tähän hetkeen rouheammalla puuvillaisella harlekiininauhalla. Sama kuviointi toistuu myös muissa vauva-aiheisissa käsitöissä joita allekirjoittanut on lähiaikoina harrastanut. Niistä lisää kunhan valoa on enemmän.

/ / /

I found these dark mint green wool pants at a flea market by one euro only. I changed the slippery satin ribbon to rougher cotton one with harlequin pattern.

WAITING

Odottelu.

Se kuuluu tähän vuodenaikaan aika olennaisesti. Odotellaan talven alkamista, lunta ja pakkasia, ainakin vähän molempia, että tuntuisi jouluisemmalle ja luonto valostuisi. Niin, ja sitten odotellaan sitä joulua itseään; valmistellaan lahjoja ja tarjoamisia joulupäytään, koristellaan kotia ja suunnitellaan sukujuhlia ja kyläpaikkojen tämän vuotista järjestystä.

Meidän taloudessa odotellaan edellisten lisäksi muutakin.

Täällä jo vihjailinkin jotain, ja osa lukijoista ehkä tietääkin, mutta kerrotakoon se nyt vielä kaikille.. Meille tulee vauva, tammikuussa eli historia toistaa itseään.. Ollaan kaikki onnesta mykkyrällä ja odotellaan pienellä jännityksellä mitä tuleman pitää ja miten arki 2-lapsisessa perheessä sitten sujuu.

Senpä takia täällä nyt höösätään ja laitetaan kotia kuntoon hirmuisella vauhdilla. Se pesänrakennusvietti, you know.. WC-kylppärissä myllätään, Noalle rakennetaan omaa huonetta, samoin vieraille, eteinen kaipaa toimivuusjärjestelyjä ja keittiökin on vielä ihan pikkasen vaiheessa. Kuulostaa melkoiselle urakalle, eikö totta, mutta kyllä se tästä. Eipähän käy näin mammalomalla aika pitkäksi.

/ / /

We are waiting, more than just a Christmas. We will have a baby in January. Wonderfull and exciting.

1.

Joulukuun eka.

Sitä odotettiin meillä kuin joulua konsanaan, kahdestakin syystä. Mamman syy odotukseen kerrottakoon hieman myöhemmin, mutta pienen ihmisen syy lienee melko ilmeinen; joulukalenteri (-t).

Tänä vuonna kun Noouskalla on jo ikää sen verran että maltetaan mieli eikä kieltäminen kaada koko maailmaa, uskaltauduin tekemään hänelle itse tavarakalenterin keittiön liitutauluseinälle kaapissa lojuneista paperipusseista, Eurokankaan kangasnauhasta ja varastossa pölyttyneistä puisista pyykkipojista. Pussien sisälle olen keräillyt erinäisiä herkkuja ja pikkuylläreitä.

Ja vaikka itse sanonkin,  kalenterista tuli kiva. Saisinpa minäkin joskus tuollaisen ;)

/ / /

This year I made Christmas calendar to my son from paper bags, fabric ribbon and old clothespin.

Nice, is it?