torstai 28. helmikuuta 2013

BREADHOLIC



Toissapäivänä lähikaupan leipäosastolla seikkaillessa tämä ahkera tarjousbongari törmäsi uuteen tuttavuuteen; Pirjon Pakarin Hiivaleipään. Tuo vaalea ja pehmeä, uunituore seinäjokelainen maksoi euron per kiekko. Ja kun edullisesti sai, pakkohan se oli koittaa. 
Kotiin päästyä pussi aukesi samantien, levitettä ja juustoa päälle ja maitoa tai kaakaota kaveriksi. Pystyin lopettamaan vasta kun kiekosta oli jäljellä enää palanen. Mutta voi hyvänen aika kun oli hyvää! Seuraavana päivänä lähti taas kiekko mukaan. Tätä menoa olen kohta leipäholisti. Kiekon ostosta tulee paitsi maha täyteen, myös hyvä mieli - kannatan kotimaisia pienleipomoita mieluummin kuin isoja, "ulkoistettuja" firmoja. Työt pysyy Suomessa ja leivätkin on ihanan persoonallisia, ei sellaisia muottiin valettuja ja teollisenmakuisia. Voisin maksaa tuosta leivästä vaikka hieman enemmänkin ihan kannatuksen vuoksi, niin hyvää se on.
Suosittelen lämpimästi, jos jossain tähän hiivaleipäherkkuun törmäätte.

Pst.. Olen koukuttanut itseni viimeaikoina myös turkkilaiseen jugurttiin kera hunajan ja siemenien / myslin. Purkki menee ihan heittämällä aamuin, illoin, välipalaksikin joskus. Pitäisköhän huolestua? ;)

/ / /

The day before yesterday I found a low-cost yeast bread from local store, and I fell in love. It`s Pirjon Pakari Hiivaleipä. It`s so good and it`s besides made in Finnish small bakery which I support if possible.  I strongly recommend to taste.
 
Pst.. I hooked myself recently also a Turkish yoghurt with honey and seeds / muesli. Jar goes easily in the morning and evening, and also a snack sometimes. Should I be worried? ;)

torstai 21. helmikuuta 2013

SAD AND OLD FACTORY


Aurinko houkutteli meidät vapaapäiväläiset ulos. Pulkka pienemmän pepun alle ja seikkailemaan. 
Asumme lähellä vanhaa teollisuusaluetta jossa seisoo toinen toistaan upeampia vanhoja tehtaita tyhjillään. Pitkään olen kerännyt uskallusta puikahtaa hylätyn pahvitehtaan tiloihin, ja tänään ohikulkiessa ja auringon karkoittaessa mielikuvituksen tuotteet, uskalsin sisään. Sanoinkin Noalle että nyt mennään kummitustaloon, mutta eipä tuo ukkelia hetkauttanut :)

Kaikki oli hajotettu, mikä ei yllättänyt. Tehtaan alakuloista tuhoutumista ja tuhoamista on voinut hiljaa seurata aina ohi kulkiessa; joka kerta on ollut yksi kaunis puukarminen kaari-ikkuna hajalla. Sisääntulo lainehtikin lasinsiruista, ikkunoiden karmeja lojui siellä täällä hajotettuina, posliinialtaat oli heitetty alas kiviportaista jne. Höh. Yritin katsella olisiko siellä jotain pelastettavaa, mutta paria ehjää panttitölkkiä lukuunottamatta palasimme tyhjin käsin. Muutama kuva nyt kuitenkin.
Voi kun joskus voittais lotosta paaaaljon rahaa, niin ostaisin moisen tehtaan ja kunnostaisin sen asunnoiksi. Niistä tulis niin hienoja..

/ / /

An sad old cardboard box factory near us, abandoned and empty. All had been broken up, nothing could be saved. I hope that one day I win a lot of money from lotto so I can buy that factory and turn it into flats.
Oh, them would be so cool..

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

GOOD NIGHT



Malttamattomuus.
Se on yksi paheemme. Myönnetään. Mutku. Me ei vaan maltettu enää odottaa makkarin valmistumista! Aika kauan kuitenkin pinnisteltiin ja tuijoteltiin sinikeltaisen tavaratalon sänkypaketteja nykyisen makkarin nurkassa. Niin kauan että pölyttyivät, penteleet. 

Illalla töistä palatessani kotona odotti mukava yllätys kun A oli kasannut uuden pedin. Vanha, veljeltäni perimä joustinpatjahirvitys jouti vintille ja tuhnuinen, tonnin painoinen tuplapeite sekä muhkuratyynyt pesuun ja vierasvaroiksi.
Itse sain kunnian avata uudet höyhenpeitteet ja tyynyt paketeistaan ja valita joskus muinoin tilaamistani, ja tätä hetkeä odottaneista lakanoista mieluisimmat. Valinta ei ollut vaikea - eka yö uudessa sängyssä koisattiin makoisasti Marimekon Tasaraita-trikoolakanoiden välissä. Meinasin pakahtua onnesta kun peti oli valmis. Seisottiin siinä sitten hetki A:n kanssa toinen toisella puolen sänkyä ja vain ihasteltiin. Nukkumaan mentiin vähän normaalia aikaisemmin ja olo oli kuin hotellissa. Oi autuutta!

/ / /

Yesterday evening we`re impatient and started using a new bed before our new bedroom was completed. The first night in a new bed we slept between in Marimekko's Tasaraita bed sheets. I felt like I was at the hotel. Oh happiness!

lauantai 9. helmikuuta 2013

A HINT OF MINT = SMEG


Minttu Smegi muutti meille tällä viikolla. Voi rakkaus.
Käytettyjen tavaroiden ihmemaasta se meille hankittiin eikä kärsittykään kuin vähän reilu pari satalappusta plus pakun vuokra. Halpaa sanoisin. Hää on muuten loistokunnossa, vain pakastin ei viilene, mutta se ei haittaa - emäntä lämpenee tälle yksilölle silti. 

Valkoisesta haaveilin, mutta koska sellaista ei ilmeisesti valmisteta, joutui tämä mustavalkoisuuden nimeen vannova täti miettimään värejä. Jännä kyllä, musta ei kolahtanut yhtään, vaan minttu oli ykkönen, ja mahtava sattuma oli että semmoinen seisoo nyt olkkarin nurkassa ja odottaa kunniapaikalle pääsyä kevään aikana korkattavaan keittiöön.

Tänään vihdoin ehdin vapaapäivän käynnistykseksi hinkata kaapin kurvit puhtaiksi ja järjestää kaunottarelle tilaa kaaoksen keskeltä. Kuinka superluxusta olikaan siirtyä matalasta, pienestä ja valottomasta (!) väliaikaisrähjästä tähän! Heitin kertaheitolla hyvästit kyykkimiselle ja kumartelulle, pimeässä hapuilulle ja kaapin perukoille unohtuneille epämääräisille nyssäköille. Tervetuloa valo, kauneus ja käytännöllisyys. Eikö se ookkin nätti kuin smegi minttuna?

Pst! Ja värihän on luonnossa paljon pirteempi eikä tommonen harmaa. Toi ah, niin ihanan trendikäs viininpunainen seinä varastaa kaiken huomion ja valon ;)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...