Minttu Smegi muutti meille tällä viikolla. Voi rakkaus.
Käytettyjen tavaroiden ihmemaasta se meille hankittiin eikä kärsittykään kuin vähän reilu pari satalappusta plus pakun vuokra. Halpaa sanoisin. Hää on muuten loistokunnossa, vain pakastin ei viilene, mutta se ei haittaa - emäntä lämpenee tälle yksilölle silti.
Valkoisesta haaveilin, mutta koska sellaista ei ilmeisesti valmisteta, joutui tämä mustavalkoisuuden nimeen vannova täti miettimään värejä. Jännä kyllä, musta ei kolahtanut yhtään, vaan minttu oli ykkönen, ja mahtava sattuma oli että semmoinen seisoo nyt olkkarin nurkassa ja odottaa kunniapaikalle pääsyä kevään aikana korkattavaan keittiöön.
Tänään vihdoin ehdin vapaapäivän käynnistykseksi hinkata kaapin kurvit puhtaiksi ja järjestää kaunottarelle tilaa kaaoksen keskeltä. Kuinka superluxusta olikaan siirtyä matalasta, pienestä ja valottomasta (!) väliaikaisrähjästä tähän! Heitin kertaheitolla hyvästit kyykkimiselle ja kumartelulle, pimeässä hapuilulle ja kaapin perukoille unohtuneille epämääräisille nyssäköille. Tervetuloa valo, kauneus ja käytännöllisyys. Eikö se ookkin nätti kuin smegi minttuna?
Pst! Ja värihän on luonnossa paljon pirteempi eikä tommonen harmaa. Toi ah, niin ihanan trendikäs viininpunainen seinä varastaa kaiken huomion ja valon ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti