Aurinko houkutteli meidät vapaapäiväläiset ulos. Pulkka pienemmän pepun alle ja seikkailemaan.
Asumme lähellä vanhaa teollisuusaluetta jossa seisoo toinen toistaan upeampia vanhoja tehtaita tyhjillään. Pitkään olen kerännyt uskallusta puikahtaa hylätyn pahvitehtaan tiloihin, ja tänään ohikulkiessa ja auringon karkoittaessa mielikuvituksen tuotteet, uskalsin sisään. Sanoinkin Noalle että nyt mennään kummitustaloon, mutta eipä tuo ukkelia hetkauttanut :)
Kaikki oli hajotettu, mikä ei yllättänyt. Tehtaan alakuloista tuhoutumista ja tuhoamista on voinut hiljaa seurata aina ohi kulkiessa; joka kerta on ollut yksi kaunis puukarminen kaari-ikkuna hajalla. Sisääntulo lainehtikin lasinsiruista, ikkunoiden karmeja lojui siellä täällä hajotettuina, posliinialtaat oli heitetty alas kiviportaista jne. Höh. Yritin katsella olisiko siellä jotain pelastettavaa, mutta paria ehjää panttitölkkiä lukuunottamatta palasimme tyhjin käsin. Muutama kuva nyt kuitenkin.
Voi kun joskus voittais lotosta paaaaljon rahaa, niin ostaisin moisen tehtaan ja kunnostaisin sen asunnoiksi. Niistä tulis niin hienoja..
An sad old cardboard box factory near us, abandoned and empty. All had been broken up, nothing could be saved. I hope that one day I win a lot of money from lotto so I can buy that factory and turn it into flats.
/ / /
An sad old cardboard box factory near us, abandoned and empty. All had been broken up, nothing could be saved. I hope that one day I win a lot of money from lotto so I can buy that factory and turn it into flats.
Oh, them would be so cool..
4 kommenttia:
Entisenä paikkakuntalaisena oon monesti noiden tehtaiden ohi kulkenut. Ai että, mitä kämppiä niistä tosiaan saisi!
Niinpä, Henna, niinpä :) Mutta, asiasta viidenteen: Pakko kysyä, jos kerran olet entisiä kyläläisiä, tunnistatko meidän pytingin ja tiiätkö tarinoita sen takaa? Ilolla kuulisin jos jotain on :)
Joo, tunnistan! Ja sitä kuolailin ja haaveilin kun myynnissä oli. Vaan ei silloin (eikä kyllä vieläkään) ollut aika omalle talolle, ihanaa kun talo on saanut asukkaat, eikä sitä ole purettu niinkuin vanhoille rakennuksille liian usein käy.En talosta paljon mitään tiedä, muuta kuin että olin siellä joskus 90-luvun loppupuolella jonkinlaisessa kesäkerhossa. Pihassa oli ihania vanhoja omenapuita, jos oikein muistan. Mutta monesti siitä oon ohi kouluun mennessä kulkenut. Onnea ja voimia vaan teidän projekteille!
Hii1 Omppupuita on pari tuossa kyllä. Antoivatkin viime syksynä hirmuisen saaliin <3 Joskus 90-luvun lopullahan tää mörskä on rempattu laajasti kerhotilaksi, joten oot varmaan päässyt heti tän valmistuttua korkaamaan tilat. Hauskaa ois löytää kuvia talon historian varrelta, mutta vielä en liiemmin ole sellaisia mistään onnistunut löytämään. Tapettien ja listojen alta tosin paljastuu eri kuoseja ja maalikerroksia jotka kertovat omaa tarinaansa. Kiitos tsempistä! :)
Lähetä kommentti