tiistai 30. marraskuuta 2010

DIAMOND DAY


Eilinen laitteiden "joukkoitsari", Juliaa lainatakseni, päättyikin suht onnellisesti. Mies sai digiboxin toimimaan ja mamman puhelin menee vielä takuun piikkiin, mikä siinä sitten ikinä vikana onkaan. Siis huoltoon mars. Moccamasteri ei jättänyt pulaan sekään ja pesukonekin rupsuttaa taas tuolla taustalla. Koputan silti taikauskoisena varmuudeksi puuta.

Eilen käytiin TAAS Noan kans kirjastossa. Meistä tulee nyt ihan vakinaamoja siellä, vielä kun ehtii.  Tälläkertaa mammakin ehti napata lukemista itsellleen. Kivan näköinen kahvilakin siellä on. Huomasin kun nenään leijaili herkullisia tuoksuja. Päähäni pulpahti ajatus, että mamma voisi ottaa vähän omaa aikaa ja mennä sinne naapurikirjaston kahvilaan hyvälle sumpille ja plärätä samalla läpi uusimmat sisustus- ja naistenlehdet. Aion esittää asian lähipääivinä "valtuustolle".

Siitä sainkin aasin sillan eiliseen yhtiökokoukseen, jossa ei oltu paikalla. Se oli jo toinen minne vankasti vannoimme menevämme, mutta mieli muuttuu aina n. paria tuntia ennen kokouksen alkua. Keksimme eilenkin paljon syitä miksei menty. Painavin niistä oli ETTEI MEITÄ KIINNOSTA enää kissanpissin vertaa. Me ollaan niin lähdössä täältä. Ihanaa että mieskin on. Riemuvoitto! Yhteistuumin jäimme siis himaan syömään ciapattaa&pinaattikeittoa ja tölläämään Emmerdalea, koko perheen lempparia ja ainoaa sarjaa mikä katotaan alusta loppuun joka päivä. Jos ei telkkarista niin sitten netistä.

Lähteminen nykyisestä kodista sai taas vettä myllyyn, kun mamma bongasi TALON. Ja mikä parasta, se on täällä Helsingissä. Tosin se on aika pieni. Isompi kuin nykyinen, mut pienempi kuin mamma tahtois. Muuten aika unelma. Sitä pitäis kuitenkin kasvattaa ja rempata et se ois ihan unelma-unelma, ja siihen meillä ei ehkä ole varaa, joten saas nähdä mennäänkö ees kattomaan. Mut katellaan.
Loppuunsa ihan timanttinen päivä.

PSST! Lähipäivinä tulossa taas arvonta ;)


Yesterday turned in favor. The man repaired the digital box and my phone goes to the warranty. Coffee maker and washing machine remained intact. Now I´m knocking wood to be sure.
We went again yesterday in the library with Noa. We´ll become regular clients, even when we can. This time I had time to borrow something for myself too. There is also a good-looking coffee shop. One time I`ve to there to enjoy a good coffee and read the latest interior design and women's magazines.

Yesterday's general meeting was missed, because we are no longer interested. We are so going here.
Leaving from here became an issue when I yeaterday found THE HOUSE. What's more, it's here in Helsinki. It´s a bit small, but bigger than the existing dwelling. Nevertheless, almost like a dream house.
To an end pretty diamond day.

maanantai 29. marraskuuta 2010

BEST BEFORE

Onks tänään joku helkutin yleinen tekniikan Viimeinen Käyttöpäivä?!
Puhelin oli sanonut sopimuksensa irti yön aikana ihan keskenään (illalla vielä toimi moitteetta) ja tänään tilttas sit digiboxi. Meni vaan jumiin eikä enää käynnisty. Mitähän seuraavaks? Läppäri? Tuolla taustalla rupsuttava pesukone? Moccamasteri? Alan kohta kiljua.

Is today one of the damn technology Best Before date?!
My phone was broken during the night, and today the digital receiver broke up. I wonder what's next? Washing Machine? Moccamaster? The point I could shriek.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

MINI PHOTO SHOOTS

Tänään toteutettiin minikuvaukset himassa isin kanssa. Mamma tartti kauppaan kuvia.

Today we organized mini photo shoots at home with daddy. I needed some pics to my shop.

lauantai 27. marraskuuta 2010

MOTHER`S BIG BOY


Poika kasvaa. Mammasta tuntuu että menetän sen pian jollekin tytölle, ja olen sitten se poikaansa ripustautuva, ylihuolehtiva äiti. Höh. Ja mistäkö sen huomaa? No siitä, kun portaiden edessä on portti. Ja siitä, että jos portti ei ole kiinni, portaita kiivetään. Sen huomaa myös ruokapöydässä - nokkamukivaihe jäi väliin ja juomat otettaisiin suoraan mukista/lasista. Kuppiin tartutaan yleensä tukevasti kaksin käsin. Ja koska poju on oppinut tepastelemaan pitkin huonekalujen vierustoja, on myös jalkoja alettu nostamaan vuoron perään istumakorkeudelle. Kohta siis kiipeillään sohvilla ja sängyllä. 
Sitä odotellessa piti eilen laskea pinniksen pohja alimmmalle tasolle. Nyt on mammallakin mielenrauha pojun nukkuessa. Reuna kun yltää Noaa leukaan asti, joten menee hetki ennen kuin sen reunan yli kiivetään. Pesin myös pinniksen reunasuojan talteen. Se on jo pidemmän aikaa tuntunut turhalta kun poju työntänyt jalat ja kädet pinnojen välistä joka tapauksessa. Turha pölynkerääjä. Hyvä puoli oli ainoastaan se, että esti yötuttien tippumisen lattialle. Nyt ne haparoidaan pimeässä lattialta. Ja jos ei löydy niin vierotutaanpa niistäkin sitten samalla. Isoja kun jo ollaan.


A boy grows. I feel that I lose him soon to a girl, and I`ll then cling to my son, and be more than a caring mother. Duh. It shows that the gate is in front of the stairs. And that, if the port isn´t closed, the boy climbs the stairs. It shows also at the dinner table - cup step was omitted and Noa would drink straight from a cup / glas. Grab a cup is usually firmly in both hands. And because the boy has learned
to walk along the furniture, he has also begun to raise the feet alternately seating height. Soon we´ll be climbing with sofas and beds. 
In the meantime, I put down the cribs base at the lowest level. Now mommy have a piece of mind when boy slept. Now the edge reaches him of the chin, so goes a moment before Noa climb over the edge. I also washed the cribs edge protection to recovery. It is a long time seemed unnecessary when the boy pushed her hands and feet between the spokes of a case. Useless dust collector.The only good thing was that it prevented the dummies from dripping onto the floor. Now they are looking for in the dark on the floor. And if you can not find then rehab of them at the same time. What a big boy he already is.

OUR HOME TODAY


Meidän koti tänään. Kun kaikki on sinistä. Valokin.

Our home today. When everything is blue. Light also.

perjantai 26. marraskuuta 2010

CRUISE WIDOW


Tänään mammasta tuli risteilyleski. Vuorokaudeksi. Isi lähti seilaamaan merelle (pikku-) jouluisissa merkeissä. Käskin tuoda polkkia oikeaksi jouluksi ja pysyä poissa kannelta. Titanicia ei saa leikkiä kenenkään kanssa eikä tuoda tauteja. Matka kun suuntautuu itään, ei länteen.

Ollaan Noan kanssa puuhattu rauhallisen, mutta sopivan touhukkaan perheaamun jälkeen vaikka mitä. Ollaan mm. pakattu paljon paketteja postiin vietäväksi, leikitty laivaa kaapissa ja askarreltu viiriä Noan huoneeseen. Mamman pitäisi vielä käyttää Pedro-hauvakin iltapisulla ennen iltapalaa ja unia. Unet maittanevatkin molemmille puhtaissa ja pakkasen tuoksuissa lakanoissa kaiken touhun jälkeen. Niin, ja kun isi ei ole kuorsaamassa. Heh.
Silti toivotaan että isi tulis pian ja ehjänä takaisin. Hyvää yötä isi! Nuku hyvin äläkä keinu liikaa.


Today I became a cruise widow. For one day. Daddy went to sail the sea and spend the Christmas parties. I told him to bring polka-candy for Christmas and stay away from the deck. Does not play titanic game with anyone and does not bring diseases home. The travel is carried out to the east, not west.
After a suitable bustling family morning we have done this and that with Noa. We`ve packed packages to the post office, played the ship on the closet and crafted a pennant to the Noas room. I still have to go outside with a dog before evening snack and dreams. Dreams surely taste for both because of  clean sheets and after all this hustle. And because our dad does not snore with us.
We still hope that daddy would soon come back.Good night daddy! Sleep well and don´t swing too much.

torstai 25. marraskuuta 2010

TOOL BOX

Nyt sen löysin! Olen jo hetken aikaa etsiskellyt toisella silmällä meille sopivaa työkaluboxia nykyisen ruman ja jatkuasti hajoilevan muovirimpulan tilalle. Tämä GRANITIN peltilooda ois just sopivan kokoinen ja näköinen esilläkin pidettäväksi, ja nuo kaksi erillistä osastoa auttaisi kalujen järkkäilyssä ja löytämisessä. Mutta. Se on Ruotsissa (ja sielläkin vain valikoiduissa myymälöissä) ja minä täällä. Höh. Kiertäisköhän pukki Ruottin kautta..?

Now I found it! I have already searched for a while with one eye, a tool box. The present is ugly and always broken. This GRANITS metal box would be just the right size and looking, and the two separate diepartments would help to organize and find the tools. But. It is in Sweden (and even there only in selected stores) and I`m here. Duh. Santa's route crossed through Sweden?

ARVONTA SUORITETTU


Mamman blogihistorian ensimmäinen Arvonta on nyt suoritettu perinteisellä lappu&kippo-tekniikalla. Onnetar-Noan herkät sormet taikoivat arpakiposta 2 lappua. Nämä onnekkaat olivat TUIJA ja ANILIINI ! Onnea!

Mamma kiittää kaikkia osallistumisesta ja ihanista kommenteista! :) KIITOS.

Ja te kaksi onnekasta, jos heitätte yhteystietojanne mamman sähköpostilaatikkoon niin laitetaan pisaroita tulemaan!


keskiviikko 24. marraskuuta 2010

PRINTED BAGS


Eilen illalla painettiin niska limassa. No ei nyt ihan, mut painettiin kuite. Näitä ja muita kasseja löytyy pian KAUPASTA.

Psst! Muistattehan et tänään on vielä mahis osallistua arvontaan..

Yesterday evening, was printed with wet neck. Well, not really, but was printed, however. These  and other bags can be found soon in SHOP.

tiistai 23. marraskuuta 2010

DIANA on the PHONE

Laatikoita ja kaappeja siivoillessa on eteen tupsahdellut vanhoja kännyköitä vuosien varrelta, mikä missäkin kunnossa. Osa toimii, osa ei, ja ne mitkä toimii kunnolla, on hätävarakännyköinä jos oikea tilttaa tai häviää. Noita kapistuksiahan ei juuri kannata yrittää myydä, niin nopsaan kehitys kulkee että ovat jo antiikkia. Roskiin niitä ei saa heittää ja mitään uuttakaan niistä ei kyllä omilla taidoilla saa aikaiseksi. Joten mitä ihmettä niillä sitten?

Onneksi on olemassa palvelu, jonka kautta nuo palikat saa kierrätettyä asianmukaisesti. Tilasin netistä ilmaisen, pehmustetun postipussukan vanhoille palveluksesta poistuneille pailkoillemme. Helppoa ja nopeaa, ja mikä parasta, toimivista puhelimista saa jopa rahaa tililleen. Jee! 
Niinpä sitten tuossa pakkailin puhelimia pussiin kunnes muistin juuri ennen pussin sulkemista että niiden kätköissä saattaa olla henk.koht. viestejä, kuvia ja numeroita. Ja olihan siellä.. Löysin monta kuvakansiota joista tuli paljon muistoja mieleen, sadoittain viestejä rakkailta ihmisiltä ja numeroita joista tärkeimmät on jo tallessa nykyisessä kalikassa. Kuvat noukin talteen, tottakai, mutta viestit saivat mennä. Vaikkakin siellä oli kymmeniä "rakkausviestejä" murulta. Ennen vanhaan nuo "rakkauskirjeet" ois kääritty nauhalla yhteen ja piilotettu patjan alle, mut nykyään painetaan delete-nappulaa ja kääritään kännykkä pussiin ja pussi postiin.

Yksi kännykän uumeniin unohtamistani kuvista on Dianaksi stailatusta naisesta. Olen napannut sen joskus vuosia sitten kampaajalla jostain hiuslehdestä.  Ihan mieletön!


I have found cleaning my closets, old cell phones, which are no longer doing anything. Some of the works, some are not. They can not be thrown into the bin, and I am not able to make them anything new, so what should we do to them?
Fortunately, there is a service through which you can recycle used cell phones for free. Online can be ordered free, padded mailing bag, in which mobile phones are packed and shipped free to come. And, best of all, cell phones are paid. Yay!
I ordered us a mail bag and packed phones there, until I remembered that the phones have certainly place a lot of personal photos, messages and numbers.
And there was .. Lots of pictures, hundreds of text messages from my dear people and numbers, most important of which is already in place. I pick photos recovered, but the messages had to go. Even though there was dozens of "love messages". In the old days those "love letters" should be wrapped in a band together and put under the mattress, but now pressed the delete button and wrapped in a bag and taken to the post office.
One of the pictures I`ve forget in my cellphone was that picture of a woman who is a fake-Diana.  I've taken it from one hair magazine. What a pic and styling!

WHITE DROPS

 

Mamma tuunaili eilen vanhasta mainoskassista uuden kauppakassin itelleen. Tommonen siitä tuli.
Psst! Jotain vastaavia tulossa myös myyntiin KAUPPAAN.

Yesterday, mommy edited the old adbag a new shopping bag for myself. That kind of it became.
Psst! Something similar is also becoming a SHOP.

maanantai 22. marraskuuta 2010

MYYNNISSÄ


Monien ostotarjousten ja pitkällisen pohdinnan jälkeen mamma päätti luopua vuosia sitten tekemästään löydöstä, joka on sittemmin seurannut muutosta toiseen pallona jalassa, mutta josta mamma ei ole koskaan tätä aiemmin raaskinut luopua. Katsotaan miten käy tällä kertaa..
Se on myynnissä TÄÄLLÄ .

Sorry, this is for finnish readers only..

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

perjantai 19. marraskuuta 2010

HOME IN MY HEAD


KOTI näyttää mamman päässä kutakuinkin tältä.

HOME in my head looks more or less like this.
*
ps. Muistakaahan ARVONTA!

torstai 18. marraskuuta 2010

SNOW & BOOK


Mikä ihana lumisade ulkona onkaan! Melkein kuin aurinko paistaisi, samanlainen piristävä vaikutus on tällä valoisuudella.
Näin talven tullen mammalle tulee aina lukuinnostus. Voisin käpertyä mukavasti viltin alle ja kömpiä iltaisin petiinkin aikaisemmin kirjan varjolla. Olen viime päivinä huomannut kaipaavani sitä sellaista jännää tunnetta, kuin olisi hetken aikaa joku muu, kuin karkaisi omasta arjesta, mitä hyvät kirjat itselleni aiheuttavat.

Kävimme Noan kanssa toissapäivänä paikalliskirjastossa, ekaa kertaa vaikka olemme asuneet naapurissa melkein kolme vuotta! Hyvä me. Sieltä löytyi erittäin runsas lastenosasto, mistä napattiin  nopsaan Noalle joitakin katselukirjoja. Mamma olis viihtyny pidempäänkin tutustumassa valikoimaan ja olisin kyllä halunnut ottaa jonkun ihan luetttavankin opuksen hänelle, mutta ei. Noa oli sen verran kärttyinen tapaus, että mamma lykki esikoisensa kirjaston perälle hyssyteltävksi ja toruttavaksi. Siinäkin toivossa että löytäisi samalla itsellensä jotain luettavaa, pitkästä aikaa.  En löytänyt tai en osannut valita. Huomasin että olen ihan pihalla tämän hetken kirjoista.
Edellisestä loppuun asti luetusta kirjasta on aikaa varmaan vuosi. Huolestuttavaa, kun ennen luin ainakin kirjan per kuukausi, sitä ennen per viikko. No, ajat muuttuu ja me siinä mukana. 
Nyt kysynkin teiltä, toivottavasti valveutuneemmat lukijani, mitä minä lukisin?

What a wonderful snowfall outside is! Almost as if the sun shines, the same stimulant effect is in this light.When winter is coming, the mother will always be the enthusiasm to read. I could cuddle up under a blanket, and crawl to bed earlier in the evening beacause of the good book. I've noticed the last few days that I miss an exciting feeling as if I had a moment by someone else, to escape from everyday life of my own, what good books for myself cause.

Mom and Noa went day before yesterday, with the local library, for the first time, although we have lived next door for almost three years! Oh dear. There were very generous children's department, and we caught some books for Noa. Mamma would've liked a longer time exploring the rang, but no. Noa was so cranky case, that I took my son the back of the library in the hope that the same I would find something to read for a long time. I could not find, or I could choose from. I noticed I didn´t know anything about the current books.
From the previous reading session, is probably time for a year. It worries me, because before I read at least a book per month, per week before that. Well, times change and we are involved in it.

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

PIENI ARVONTA!

20 meni rikki! 
Sen kunniaksi järjestän bloggaushistoriani ensimmäisen arvonnan.
Näin olin päättänyt, ja nyt se alkaa.

Palkinnoksi voittajille nappaan omasta nettipuodistani joko
PILVIÄ tai PISAROITA, valkeita ja mustia seinätarroja. Voittajat päättäköön. Arvon 2 pakettia.

Osallistua voi kommentoimalla tätä postia.
Voit halutessasi kertoa mielipiteesi blogistani tai kuinka tänne löysit tai jotain muuta mitä mieleesi pälkähtää! Kerrothan myös tarratoiveesi. Ja jos haluat tuplata voittomahdollisuutesi, liity lukijaksi, ja manitse siitä kommentissasi.
Anonyymit osallistujat, keksikää jonkin nimimerkki itsellenne!

Vastausaikaa on viikko tästä eteenpäin, eli vielä keskiviikon 24.11.2010 ajan. Suoritan arvonnan torstaina 25.11.2010.

*
Sorry, this lottery is only for my finnish readers.

tiistai 16. marraskuuta 2010

4 HEAVEN`S SAKE!


Aamulla avasin telkkarin taustahälyksi aamutoimille. Kohta huomasin tuijottavani sitä suu ammollaan, ihastuksesta. Sieltä tuli tämä: Huoneen Muodonmuutos.
Mikä ihana vanha tehdastila siellä olikaan muutoksen kourissa! Mustat, jo kivasti kulahtaneet lautalattiat, mieletön huonekorkeus, isot ruutuikkunat, vähän niinkuin Nenalla, valkoista ja harmaan erisävyisiä, karuja tehtaanseiniä ja mahtavat koristeelliset peiliovet. Sydän suli, ja aloin taas haaveilla. Tällä kertaa oman talon sijaan vanhasta tehdasasunnosta / omasta pikkutehtaasta. Oijoi.
Tuijotin sitten ohjelman loppuun asti Noan kiipeillessä kinttuja pitkin, ja mitä pidemmälle ohjelma meni, sitä avonaisemmaksi suuni kävi, ei tosin ihastuksesta enää. Muutokset piti sisällään ihan kivoja ideoita sinänsä, mutta ne kaikki yhdessä ei vaan mielestäni toimineet, eikä varsinkaan tuolla.  Kamalaa värien sekasotkua ja jotain goottikynttelikköjä! Ainoa oikeasti onnistunut juttu oli salmiakkiruudutus seinään. Mutta katsokaa ihmeessä tuo jakso ja kauhistelkaa. Mielestäni se oli tehdassunnon raiskaus. Melkein itkin.

In the morning I opened the telly background noise in the morning action. Soon I noticed I stare it agape, of delight. It was this: Room Makeover. What a wonderful old factory space there was on the throes of change! Already nicely worn black floor boards, an insane height of the room, big screen windows, a bit like the Nenas, white and different shades of gray, barren, factory walls and stunning decorative doors. Heart melted, and I began to dream again. This time, my own house instead of the old mill home / our own small factory. Oh my.
I stared at the end of the program when Noah climbed along my legs, and the longer the program went, it was left open my mouth, though not crush anymore. Changes included quite nice ideas, but all of them together didn´t worked, and certainly not in there. Horrible mess of colors and something gothic candlesticks! The only real success story was salmiakcheckered wall. But look at that episode and be shocked. I think it was rape of a factory house. I almost cried.

(Kuva ei liity ohjelmaan/Picture not related to the program. Se on täältä/it´s from here: 1984 Productions)

maanantai 15. marraskuuta 2010

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

EKA ISÄNPÄIVÄ


Meillä vietetään ensimmäistä isänpäivää. Mammalla oli hirmu paineet tehdä aamusta ikimuistoinen, mut loppuunsa päätin mennä hyväksi havaitun kaavan mukaan, eli herätettiin isi Noan kanssa lahjapakettien ja kakkukahvin voimin, ja kupotettiin koko jengi vielä hetki yhdessä peiton alla lastenohjelmia katsellen. Ei mitään ihmeellistä siis, mutta mukava pieni , kiireetön hetkinen. Voi kun jokaisen aamun voisi aloittaa samalla tavalla.. Ja kerrankin isi heräs ekalla yrittämällä. Kohta tulee mummi ja pappa kahvittelemaan, joten mamma häipyykin tästä ihmistäytymään.

Onnea vielä kaikille isille, ukeille, vaareille ja papoille! Aurinko paistaa teille.

We celebrated the first Father's Day. Mom had a terrible pressure to make a memorable morning, but I decided to go to an end a proven formula; dad was raised from the gift packages and coffee and cake on bed, and there was the whole gang together for a moment under a blanket watching the children's programs. So nothing amazing, but a nice small, unhurried moment. Oh, if each morning could start on the same way.. And for once, daddy woke up on the first try.
It will soon be visiting in grandma and grandpa, so mommy is gone to gussy up.

Have a nice Father´s Day all the dads and grandpas! The sun shines for you.

perjantai 12. marraskuuta 2010

NOT SO NICE MAIL


Isännöitsijä muisti meitä tänään ei-niin-kivalla postilla, ja vieläpä näin joulun alla kun ois rahan menoa muutenkin. Veti mielen matalaksi ja kuten jo aiemmassakin postauksessa mainitsin, lompakko aloittaa dieetin ihan just. Rankan sellasen, voin kertoa. Käytiin Noan kanssa jo viemässä pulloja kauppaan ja tarkistuttamassa vanhoja lottokuponkeja ja myytiin vanha lampunvarjostin. Sukan varsi venyy.
No, jos ei jotain pahaa niin ei jotain hyvääkin. Tuo posti teki mamman  lähes jokapäiväisestä talon etsinnästä  hyväksyttävämpää isin silmissä ja taisi nostattaa hieman alavireistä talokuumettakin hänellä. Jee siitä. Ollaan tässä pohdittu et ois erikiva maksaa vain omista jutuista, eikä isohkon asunnon omistajana enimmäkseen vain muiden. Yhtiövastikkeet on p**seestä. Syvältä.

Superintendent remembered us today, not-so-nice mail, even on this holiday season, when the money would be going anyway. It pulled low mental, and as I already mentioned on the previous post, the wallet just like to start a diet. Hard one, I can say. We already went with Noa's taking the bottles to trade and check out the old lottery tickets and sold to an old lampshade. Sock arm stretches.
Well, if there is something bad, there is something good also. That post made my almost daily exploration of the house more acceptable in daddy´s eyes and his somewhat low-key house fewer was raised up a little bit. Yay for that. We have considered that it would be much much nicer to pay only for our own stuff, and rather large apartment owner, mostly just to the other ones. Maintenance charges sucks.

torstai 11. marraskuuta 2010

INDIAN SUMMER



Hei kaikki vintagen ystävät!
Facebookista löytyy nyt Indian Summer Vintage Store ja puoti aukeaa piakkoin. Itse ainakin ihastuin jo ranskalaiseen vihreään parkaan, raitapaitaan, farkkupaitaan, kasseihin.. Lompakolla alkaa kohta laihis.
Mut käykää ihmeessä ihastelemassa ja tykkäilemässä!

Now you can find on Facebook lovely Indian Summer Vintage Store. Shop will open shortly. In fact, I already fell in love in green French parkacoat, striped shirt, denimshirt, bags.. My wallet will shortly begin a diet. But please take admiring and push "Like".

NOA-BOA


Mamma sai vihdoin tekemisestä kiinni ja parin illan aikana puuhasi Noalle mustan talvimyssyn ja -huivin. Kauppojen tarjonta lasten todella lämpimissä talviasusteissa on reimaa ja nallepuhia, ja värimaailma perinteisiä sinisen ja punaisen erisävyjä + mutaa, eikä mallitkaan ole oikein puhutelleet. Mamma halusi jotain erilaista ja mustaa, ja sitä sai kun itse teki.
Värivalintaan vaikutti olennaisesti myös äippäpakkauksesta vuosi sitten saamamme huilakan hailakka (lue; helmenharmaa) toppapuku, joka mielestäni huusi kontrastia parikseen. Olin jo taipumassa tummansiniseen, kunnes muistin että osaan jotenkin ommella ja omistan laatikoittain kankaanjämiä, joista ois joskus kiva päästä eroon. Mustaa villakangasta löytyi just sopiva pala, ja vuoreksi silppusin mustan perus t-paidan. Sitten vielä keinonahasta silmät ja kieli, ja boa on valmis. Loppusilauksena halusin taata lapseni turvallisuuden joten "tapoin" sen. Siis käärmeen :D

Mom finally got himself together and made during the two evening to Noah a black winter hat and scarf. We didn´t liked the supply of stores so the mother did something different and black by herself. Pearl grey winter overall that we got a year ago from maternity package, was also affected by color selection. I think it was in need of contrast. I had already chosen by the dark blue, until I remembered that I can part somehow sew and I own a number of boxes of fabrics, which are sometimes'd love to get rid of. Black wool fabric was found just a suitable piece, and the lining cut out a basic black t-shirt. I made artificial leather eyes and tongue, and black boa is ready. Lastly, I wanted to ensure the safety of my children so "killed" it. I mean the snake. :D

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...