tiistai 11. toukokuuta 2010

NOAN ARKI

Nyt kun elämässäni ei juurikaan ole omaa aikaa, sitä on otettava.
On ensimmäisen oman blogin aika.
. . .
Vaatteissani on kosteita tahroja.
Sohvapöydältä löytyy Tiitiäisen Satupuu-kirja.
Sisustus- ja muotilehtieni sivuja on rypistelty. Ja maisteltu.
Keittiöömme on ilmestynyt pienet aterimet ja tyhjiä lasipurkkeja.
Vessassa on aika ajoin pissin ja kakin katku.
Pyykki- ja roskakorimme ovat aina täynnä.
Lavuaarissa kelluu vaatteita likoamassa odottaen sopivaa pesua.
Pöydillä on limaisia riepuja ja leluja.
Eteisessä seisoo kurarenkaiset vaunut.
Sänkymme jalkopäähän on ilmestynyt pienen ihmisen peti.
Siellä on litteä, pieni tyyny ja kevyen kevyt peitto ja vauvalta tuoksuvat lakanat.
Saunan lauteilla makaa sininen amme odottaen pientä polskijaa.
Meillä on yksi pieni huone enemmän kuin vuosi sitten.
Se on täynnä pienen ihmisen tavaroita joilla ei ole vielä paikkoja.
Koko elomme on pienen pojan myötä sekaisin.
Minä, järjestystä rakastava ihminen, en kestä enää kauan tätä epäjärjestystä.
On siis toimittava ja tämä blogi saa luvan olla tsempparini.
Nyt alkaa Noan arkissa tapahtua.

2 kommenttia:

Kiki kirjoitti...

Ihana blogi sinulla! Luinkin sen sitten kerralla läpi kun löysin tänne sattumalta.

Ninni kirjoitti...

Kiitos Kiki :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...