maanantai 28. kesäkuuta 2010

LOOK A LIKE

Huomasin eilen blogipäivityksiä selaillessani Minnan Koti Amsterdamissa -blogissa hyvin tutun näköisen sohvan. Piti ihan siristää silmiä ja tutkailla nenä ruudussa onko samanlainen kuin meillä. Ei se sit ollukkaan. Hyvin look a like kuitenki, vai mitä ootte mieltä?


- Stephanie Rammelon sohva -


- Meidän rokki-sohva -

Meidän soffakalusto on nahkainen vintage-setti sukulaisilta. Parisen vuotta sitten sen ekaa kertaa näin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Ujona tyttönä uskalsin vaan haaveilla tuosta sohvaryhmästä, kunnes keväällä avasin vihdoin suuni ja uskaltauduin kysymään josko silloinen omistaja, iäkäs rouva, suostuisi myymään kaluston meille. Silloin toivoin ristiäisiä silmällä pitäen, että saisimme uuden sohvan ennen kuin pikku-herra nimen, mutta rouva ilmoitti ettei ole halukas luopumaan sohvastaan. Suunnaton harmitus ja epätoivo.

Löysin itseni noin viikkoa ennen ristiäisiä Ikeasta ostamassa paniikissa mustaa, nahkaista Karlstadia. Rahapulassa ja epätoivoisena jopa laitoin mukana olleen veljeni ottamaan itselleen Hej-kortin, että saisimme sohvan ostettua. Kortin myöntämisen jälkeen kuulimmekin sitten ettei sohvaa saa heti mukaan, vaan se pitää tilata. No eikun tilaus vetämään! Kohdassa toimitusajankohta saimme kuraa silmille - sohva saapuisi meille vasta ristiäisiä seuraavalla viikolla. No voi jumalauta! Kirosin mielessäni ja ääneen, olin se päivän ihanin asiakas, josta kertoa silmiä pyöritellen illalla kotona. Veljeni otti "turhaan" luottokortin (jos nyt tuota sanaa voi käyttää muovirahan kohdalla) eikä me saatu sohvaa. Tiedättekö, olin niin epätoivoinen että harkitsin jopa ristiäisten siirtoa! Naurattaa ihan näin jälkeenpäin.


- Ikean Karlstad -

No, ristiäiset pidettiin ajallaan, vanhalla sohvalla. Loppuunsa olin niin tyytyväinen loihtimaani uuteen järjestykseen, että meinasin heittäytyä lattialle kiukuttelemaan kuin lapsi karkkihyllyn edessä, kun viimeiset vieraat olivat lähteneet ja oli aika hyvästellä veljeni - ja meitä 3-4 vuotta palvellut sohva. Veljeni nimittäin osti sen meiltä uuteen asuntoonsa ja vei mukanaan.

Noin viikon ajan ristiäisten jälkeen olohuoneemme muistutti lähinnä hotellin aulaa pyöreine mattoineen ja niukkoine kalusteineen. Telkkua katsoimme Martelan Kilta-tuoleista tai lattialta, mikä oli vaihtelua ainaisen löhöämisen jälkeen.
Mutta ei jotain kurjaa jos ei kivaakin - ristiäisiltana saimme kuulla että aiemmin mainitsemani rouva olisikin nyt pienen harkinnan jälkeen halukas hieromaan kauppoja!
Seuraavalla viikolla ajoimmekin Hyvinkäälle hakemaan sohvan tuoleineen uuteen kotiin.
Ja mikä kivointa, "kauppaehdoissa" sanottiin ettei sohvaryhmä maksa mitään, vaan on lahja pojallemme. :)

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vieläkö sohva sinulla on? Kysyn vaan siksi että itse satun omistamaan tismalleen saman Askon sohvan, oli aika hämmennys kun näin saman täällä :)

NINNI kirjoitti...

Moikka! Kylläpä vain sama sohva vielä olkkarin nurkasta löytyypi, samoin nuo nojatuolit. Uutta ollaan kyllä alettu harkitsemaan kun meinaa käydä pieneksi, muttei vielä ole löytynyt tuon voittanutta ;) Vai vanha Askon sohva hää onkin! Ilmankos on niin hyvä ja kestävä ollut

Anonyymi kirjoitti...

Kävinkin instagramin puolelta kurkkimassa että sohva nökötti nätisti teillä :) Mahdottoman mukava on kyllä istua ja kaunis silmälle. Tosiaan Askon sohva on 60-luvulta ja runko on muistaakseni tiikkiä. Laatutyötä kyllä ja "takuukin" runsaat 50 vuotta ;) Mikään nykysohva ei ole noin laadukas, jollei ole käsityönä teetetty ;) Onnea vielä kerran hyvästä hankinnasta :) -Maiju

NINNI kirjoitti...

Kiitos Maiju! :) Sohva on kyllä ollut loistava. Vaikka on siro ja vähän tilaa vievä, on silti "tilava" - kolme aikuista istuu siinä mukavasti vierekkäin ja kaksi aikuista mahtuu jotenkuten polvet koukussa loikoilemaankin. Runko on meillä hyvässä kunnossa, mutta osa sohvatyynyistä on nahka revennyt ja/tai voimakkaasti "krakeloitunut" ja sohvatyynyjen alta rungon kangasverhoilu paikoin revennyt, mutta hyvin vielä toimivat viltillä peiteltynä :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, suosittelen sinulle nahanhoitoaineeksi hoitavaa, väritöntä Aloe vera kenkävoidetta, olen itse käsitellyt sillä koko sohvan. Meilläpäin esim. Carlsonin kenkäosastolla (tai monissa Prismossa ja citymarketeissa)myydään kyseistä ainetta 10€ hintaan. Tuolla kun käsittelee kerran, pari vuodessa niin nahka pysyy joustavana ja hyvänä.

Jos haluaa sohvalle lisäaikaa ilman uuden ostamista niin suosittelen kyllä uudelleen verhoilua laadukkaalla verhoilijalla ja nahalla. Tietty tuleehan siinä hintaa ilmaiselle sohvalle, mutta jos kovasti tykkää. Ensiapunahan käy myös nahan liimaaminen revenneen paikan alle, muistaakseni youtubessa oli nahan korjaus videoita :) Sinuna minä varmaan pöllisin ehjät tyynyt nojatuoleista :D

Olen itsekin miettinyt että jos joskus sohva repeäisi tai kuluisi puhki niin todennäköisesti korjauttaisin. Minulla on jopa noita selkänojan nappeja varalla kun revin niitä yhdestä rikkinäisestä nahkarahista :)

Ja tosiaan tilava tuo on istua, meillä mahtuu kaksi aikuista isojen muhkeiden tyynyjen kanssa ja vielä jää tilaa lapsillekin istua :) Parasta tuossa sohvassa on se miten se "imee" istujan syliinsä ja on lämmin istua, tosin kuin joku keinonahkasohva. En voi olla muuta kuin tyytyväinen :) -Maiju

NINNI kirjoitti...

Kiitti vinkeistä! Mekin ollaan nahkaa aina silloin tällöin hoidettu nahan hoitoaineella, mutta osa tyynyistä oli pahasti venynyt/krakeloitunut/revennyt jo sohvan saatuamme. Istuintyynyjä ollaan vaihdeltu nojatuolien ja sohvan välillä tai oikeastaan lapset hoitaa sen homman leikkien lomassa ;)

Sohva menee meillä vielä tuollaisenaan, mutta varmaan remontin edetessä ja tilojen käytön muuttuessa vaihdamme sohvan isompaan ja vielä upottavampaan "syliin" jossa mahtuu koko perhe loikoilemaan. En usko että sittenkään raaskitaan ryhmästä luopua :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...